Maako pyöreä?
Päätoimittaja Seppo Simola kritisoi pääkirjoituksessaan (K&k 3.9.) piispojen teesejä ykseydestä. Hänen mukaansa totuus ei löydy äärimielipiteiden puolivälistä. Uskon ja tiedon erottaminen myös kirkon raamattukäsityksessä on Simolan mielestä yhtä mutkatonta kuin Maan muodon päätteleminen: Maa ei ole pannukakku tai kiekko vaan pallo.
Jo peruskoulussa opetetaan, että Maan pyöreähkö muoto johtuu sen painovoimasta. Maapallo ei ole kuitenkaan täysin pyöreä, vaan se on litistynyt noin 20 kilometriä pohjois- ja etelänapojen kohdalta. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n satelliitti kuvasi äskettäin maapalloa 12 kuukauden ajan ja mittasi planeettamme painovoimaa. Sen tulos vahvisti tiedon, että Maa ei ole sen enempää litteä kuin pallokaan, vaan ”jotain siltä väliltä”. Maa on ESA:n mukaan ”säkkimäinen, epämuodostunut geoidi”.
Tietenkään Maa ei ole tieteellisesti mitatun geoidin muotoinen joka hetki, sillä vuorovesi-ilmiön aiheuttama merien liikkuminen painaa ja nostaa maapallon kuorta jatkuvasti. Maan tarkkaa muotoa on siis äärimmäisen vaikea täsmällisesti ja tieteellisesti määritellä, koska tieteellisiä mittaustapoja ja havaintovälineitä on useita ja Maa ”elää”. Mutta yksi asia tuli selväksi: totuus löytyi tieteellisen tiedon perusteella puolivälistä – toisin kuin Simola väitti. Ja tietysti pallohan se on amerikkalainen jalkapallokin, vaikka onkin soikea.
Olisiko tässä ESA:n havainnossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa malli myös sille, kuinka keskustelua kirkon uskosta ja sen raamattunäkemyksestä kannattaisi saatavilla olevan tiedon perusteella käydä? Jos lukitsemme vastauksemme nykyhetkeen ja suhtaudumme aiempiin havaintoihin ja tietoihin ylimielisesti, se saattaa vielä osua omaan nilkkaamme. Piispoja kannattaa siis kuunnella. Vai onko joku eri mieltä?
Jouni Turtiainen
kirkkoherra
Lauttasaaren seurakunnan jäsen
Jaa tämä artikkeli: