Kuva: Anu Heikkinen
Maalaiskanat kaupungissa
Mummo kanasensa niitylle ajoi, lauletaan vanhassa lastenlaulussa. Paitsi että nyt ei ole niittyä vaan aitaus ja punainen kanakoppi muutaman askeleen päässä Mechelininkadun liikenteen jyrinästä.
Kivelän vanhustenkeskuksen pihamaalta kuuluu kotkotusta jo kolmatta kesää. Aitauksessa asustaa neljä uteliasta kanaa, jotka saapuivat toukokuun puolivälissä Lassilan tilalta Tuusulasta. Kanat on nimetty eläkkeelle jääneiden osastonhoitajien mukaan: Terttu, Kirsti, Leena ja Pirkko.
Eri osastojen henkilökunta huolehtii kanojen hoidosta vuoroviikoin. Vanhuksetkin pääsevät mukaan. Munat käytetään vanhustenkeskuksen kahviherkkujen leivontaan. Asiakkaat ovat mielissään kesävieraista. Raili Ketolaisen, 74, mielestä kanojen puuhia on hauskaa ja virkistävää seurata.
– Kanoista tulee aivan mieleen lapsuus Itä-Suomessa Kesälahdella. Mutta kukko täältä vielä puuttuu, hän tuumii.
Kanat ovat kaupunkiympäristössä kuin kotonaan ja näyttävät varsin tyytyväisiltä. Mikäs on ollessa, kun ihailijoita riittää. Ensimmäisenä kesänä yhdelle kanalle kävi köpelösti, se nimittäin joutui cityketun saaliiksi. Nyt on aitausta vahvistettu, eivätkä repolaiset pääse murtautumaan sisään.
– Munivatkos nämä niitä hymyilevien kanojen munia? eräs mies kysyy.
Anu Heikkinen
Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli: