Maallikkojäsenet käyttävät heille kuulumatonta valtaa

Maallikkojäsenet käyttävät heille kuulumatonta valtaa

Lähetin alkuvuodesta sisäministeri Päivi Räsäselle sähköpostia ja toivoin hänen puuttuvan kahden uskonnollisen yhteisön sisällä tapahtuviin vääryyksiin ja ihmisoikeusrikoksiin. Yhteisöjen sisällä on omat tutkinta- ja rangaistusmenetelmät, joissa maallikkojäsenet käyttävät heille kuulumatonta tuomiovaltaa.

Yhteisöistä eronneiden ja erotettujen sulkeminen kaikista yhteyksistä, jopa omaan perheeseensä, näyttää olevan heillä enemmän sääntö kuin poikkeus. Yksittäisen jäsenen täydellinen kontrolloiminen ja vapauden rajoittaminen on ihmisoikeuden kannalta vähintään arveluttavaa.

Kuka on antanut uskonnollisten yhteisöjen johtajille (miehille) valtakirjan, jolla he voivat rikkoa Suomen perustuslakia, EU-lainsäädäntöä ja YK:n ihmisoikeuksia? Uskallan epäillä, ettei tällaista valtakirjaa ole olemassa. Kuitenkin eräät heistä jakavat jopa taivaspaikkoja mielivaltaisesti.

Suomi on länsimainen oikeusvaltio. Meillä on yksi oikeuslaitos, jonka päätöksiä meidän kaikkien tulee noudattaa.

Ministeriön virkamies vastasi kesäkuussa sähköpostilla: ”uskonnonvapaus on Suomessa taattu perustuslaissa, eikä ministeriöillä ole oikeutta puuttua uskontokuntien uskonnonopetuksen sisältöön” ja ”Ministerit Päivi Räsänen ja Anna-Maija Henriksson ovat olleet yhteydessä eri uskontokuntien johtoon ja tuoneet esille laillisuus- ja ihmisoikeudet, joita myös uskonnollisissa yhteisöissä tulisi noudattaa”.

Vähenisivätkö uskon varjolla tehdyt ylilyönnit, jos eri uskontokunnat tuomitsisivat ne selkeämmin? Vaikeneminen kun voidaan tulkita hyväksynnäksi.

Uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus olla uskomatta. Saadakseen kunnioitusta ja hyväksyntää omaa uskontoa kohtaan tulee vastavuoroisesti kunnioittaa läheisensä vakaamusta, jos hän ei usko.

Sakari Partinen
Sipoo

 

Jaa tämä artikkeli: