null Maasaityttöjä myydään yhä lapsivaimoiksi

Nyamiti sai vanhemmiltaan luvan lähteä kouluun. Kuva: Sirpa Patronen

Nyamiti sai vanhemmiltaan luvan lähteä kouluun. Kuva: Sirpa Patronen

Maasaityttöjä myydään yhä lapsivaimoiksi

Holmströmit eivät ole vastanneet sähköpostiinsa muutamaan päivään. Sitten Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöiltä, opettaja Anna-Riitta ja pastori Oskari Holmströmiltä, tulee dramaattinen viesti Tansanian Morogorosta.

”Kahden viikon ajan olemme ehtineet käydä kotona vain nukkumassa, koska olemme olleet pelastamassa maasaityttöjä, joita moranit ovat yrittäneet viedä kodeistaan vaimoiksi itselleen tai vanhemmille miehille”, Anna-Riitta Holmström kertoo.

Moranit ovat nuoria maasai-heimon sotureita. Maasaimiehet ovat yleensä jo 25 vuotta täyttäneitä avioituessaan. Tyttöjen osa on usein toisenlainen, sillä lapsivaimoiksi joutuminen uhkaa jo 11−15-vuotiaita maasaityttöjä.

Tansaniassa seitsemän vuotta kestävän ala-asteen loppukokeet ovat syksyisin. Monia maasaityttöjä odottaa sen jälkeen varhainen avioliitto, elleivät he jatka toisen asteen kouluun.

Paimentolaisina elävillä maasaiperheillä ei ole useinkaan varaa jatkokoulutuksen tarjoamiseen tytöille. Niinpä moni maasai-isä myy tyttärensä karjaa vastaan lapsivaimoksi sopivakseen katsomalle miehelle.

Naimakaupassa tytöllä itsellään ei ole yleensä sananvaltaa tai valinnan mahdollisuutta. Tavallinen morsiusmaksu tytöstä on noin 15−20 nautaa.

Lapsiavioliitot ovat Tansaniassa lainvastaisia, mutta lakia ei aina noudateta, eivätkä viranomaiset pysty valvomaan riittävästi sen noudattamista.

Turvaan saamisella on kiire

Tyttö saattaa joutua joissakin tapauksissa itseään paljon vanhemman miehen toiseksi, kolmanneksi tai jopa neljänneksi vaimoksi. Useimmat maasaitytöt ovat lisäksi ympärileikattuja. Ensimmäinen synnytys on nuorelle tytölle jo ympärileikkausompeleidenkin takia erittäin vaativa ja jopa vaarallinen.

”Monilla tytöillä on hätä, mutta kaikkia ei voida auttaa. Viidestä tytöstä oli jo lehmätkin maksettu valmiiksi vanhemmille, joten heidän saamisellaan turvaan oli kiire”, Anna-Riitta Holmström kertoo.

Holmströmit ponnistelevat löytääkseen kyliltä välittömimmässä vaarassa olevat maasaitytöt. Sen jälkeen isät yritetään suostutella siihen, että tytöille maksetaan toisen asteen koulutuspaikka sisäoppilaitoksessa. Toisen asteen koulu kestää Tansaniassa kuusi vuotta, ja sen päättyessä tytöt ovat 19−20-vuotiaita.

Viiden sisäoppilaitokseen saatetun tytön lisäksi Holmströmit auttavat tällä hetkellä myös neljää orpotyttöä, joita odottaisi muuten lapsiavioliitto.

Työ vaatii tiiviitä neuvotteluja tyttöjen vanhempien kanssa, jotta nämä luopuisivat naittamissuunnitelmista ja antaisivat lapselle mahdollisuuden jatkaa koulunkäyntiä. Ohjelmaan on luonnollisestikin valittu tyttöjä, jotka itse toivovat, että saisivat jatkaa koulua.

”Jo myydyn ja sitten takaisin saadun tytön isä soitteli ja sanoi, että jos tytössä ei ole kouluainesta, niin lähettäkää hänet takaisin, minä tarvitsen ne lehmät”, Anna-Riitta Holmström kertoo operaation tuoreimmista käänteistä.

Luterilaisuus muuttaa tapoja hitaasti

Tansaniassa asuu noin 430 000 maasaita. Noin puolet maasaiheimoon kuuluvista on kristittyjä, ja heistä useimmat ovat luterilaisia. Mutta kulttuuriset heimotavat muuttuvat hitaasti. Siksi Holmströmien työlle maasaiden parissa on todellista tarvetta.

Holmströmien työtoverina Morogoron kaupungissa työskentelee 25-vuotias maasainainen Sepeko (Sarah) Motosyo. Motosyon isä on kristitty, mutta vielä kristityksi tulemisen jälkeenkin hän otti yhden vaimon lisää.

”Isälläni on kuusi vaimoa, joista nuorin on vain 15-vuotias. Minulla on lähes neljäkymmentä sisarusta”, Sepeko Motosyo kertoo.

Tansaniassa luterilainen kirkko korostaa, että maasaikristityn on pidettävä huolta olemassa olevista vaimoista lapsineen. Mutta samalla opetetaan, että kristityn ei pidä ottaa lisää vaimoja.

”Emme pyri hajottamaan jo olemassa olevia perheitä, koska olisi inhimillisesti katsoen kestämätöntä, jos naiset lapsineen joutuisivat miehensä hylkäämäksi”, Oskari Holmström linjaa.

Tyttö vietiin kotoaan väkisin

Viiden sisäoppilaitoksen pääsykokeet läpäisseiden tyttöjen lisäksi Holmströmien tarkoituksena oli pelastaa kaksi muutakin maasaityttöä. Toinen heistä haettiin väkisin kotoaan keskellä yötä.

Samoihin aikoihin Suomessa kohistiin vain hieman tätä lasta nuoremman, 8-vuotiaan tytön sieppauksesta. Mutta Tansanian maasaiden keskuudessa alaikäisen sieppaaminen jollekulle vaimoksi ei ole välttämättä edes poliisiasia.

Tällä kertaa kuitenkin virkavallalla uhkaaminen tepsi. Nyamiti-nimisen maasaitytön sieppaajat palauttivat hänet takaisin kotiinsa, josta Holmströmit ja Sepeko Motosyo kävivät hakemassa tytön.

Samalla reissulla haettiin sisäoppilaitoksen pääsykokeisiin myös noin 12-vuotias Tikakoi-tyttö Mabwegeren kylästä.

Tytöt eivät kuitenkaan läpäisseet sisäoppilaitoksen pääsykoetta. Tämä ei ole mikään ihme, sillä Mabwegeren kylän valtiollisessa alakoulussa yhdellä ainoalla opettajalla on opetettavanaan ensimmäisellä ja toisella luokalla yhteensä 150 oppilasta.

Lopulta jouduttiin päättämään, että Tikakoi ja Nyamiti palaavat väliaikaisesti koteihinsa. Sepeko Motosyo ilmoitti kylien johtajille ja vanhemmille, että tytöt ovat edelleen kouluohjelmassa.

Tytöt odottavat kotonaan, kun heille etsitään yksityistä koulua, jossa olisi vuoden kestävä ala-asteen kertausohjelma. Tällainen koulu alkaisi ensi vuoden alusta. Toisena vaihtoehtona on löytää tytöille jokin ammatillinen kurssi tai koulu.

”Ei ole mahdollista pitää heitä odottelemassa täällä Morogorossa niin pitkää aikaa. Sepeko muistutti vanhempia 30 vuoden vankilatuomiosta, joka odottaa, jos tytöille tapahtuu jotain”, Anna-Riitta Holmström kertoo.

Valtiollisten koulujen heikkoon tasoon saattaa tulla pian parannusta, sillä maasaikylissä perustetaan parhaillaan omakielisiä esikouluja, ja lähes kaikki lapset tulevat niihin.

Maasai – ja ylpeä siitä

Ennen sisäoppilaitokseen pääsemistä maasaityttöjä on sijoitettu väliaikaisesti hostelleihin. Tilapäismajoitus maksoi kuitenkin enemmän kuin kokonainen lukuvuosi sisäoppilaitoksessa. Tilanteeseen vastattiin remontoimalla rakennusta, jossa Sepeko Motosyon toimisto sijaitsee.

Pian rakennukseen voidaan hätämajoittaa lyhytaikaisesti jopa neljä tyttöä, joten jatkossa tilapäiseen majoittamiseen ei tarvitse käyttää kalliita hostelleja.

Holmströmien ja Sepeko Motosyon työ on osa Paimentolaistyttö-ohjelmaa (Pastoralist Girl Program), jota rahoitetaan Suomen Lähetysseuran kummityön kautta. Paimentolaistyttö-ohjelma sisältää muun muassa lasten vanhempien ja kokonaisten kylien koulutusta ja asennekasvatusta.

Koulutuksen lisääntyminen ja kristinusko ovat vaikuttaneet siihen, että osa maasaista on luopunut naisten ympärileikkauksista, jota perinteisen uskonnon harjoittajat pitävät tärkeänä.

”Joistakin kulttuurisista tavoista voidaan hyvin luopua, mutta kehitys ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi lakata kokonaan olemasta maasaita. Olen ylpeä siitä, että olen maasai”, Sepeko Motosyo sanoo.

Lasten oikeuksien päivä 20.11.

Lapsella on oikeus koulutukseen, ja lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Näin julistetaan YK:n Lasten oikeuksien sopimuksessa, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi.

Myös Tansania on allekirjoittanut sopimuksen. Ainoastaan Etelä-Sudan, Somalia ja Yhdysvallat ovat sopimuksen ulkopuolella.

Lasten oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta.

Liikkuvat paimentolaiset

Maasait ovat yksi Afrikan tunnetuimmista etnisistä heimoista. Maasaiden lukumääräksi arvioidaan noin 883 000, joista 430 000 asuu Tansanian pohjoisosassa ja noin 453 000 Keniassa.

Tarkkojen lukujen määrittely on hankalaa, koska paimentolaisina elävät maasait liikkuvat vapaasti yli rajojen.

Maasaiden pääelinkeinona on karjankasvatus (mm. nautoja, vuohia ja kanoja). Nykyisin paimentolaista elämäntapaa vaikeuttavat yhteentörmäykset maanviljelijöiden ja maanomistajien kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.