Lähdössä. Tikakoilla (keskellä) ei kouluun lähtiessään ollut mukanaan muuta kuin vaatteensa ja äitinsä (oik.) mukaan antama huivi.
Maasaityttöjä myydään yhä lapsivaimoiksi
Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijät ponnistelevat estääkseen alaikäisten naittamisen Tansaniassa.
Teksti Sirpa Patronen
Kuvat Kirsi Elo ja Sirpa Patronen
Maasaityttö Tikakoin hinta on 15−20 nautaa. Sen verran hänen isänsä saisi karjaa noin 12-vuotiaan tytön naittamisesta. Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijät, opettaja Anna-Riitta ja pastori Oskari Holmström ovat ajaneet kuoppaista tietä Mabwegeren kylään Tansaniassa lähellä Morogoroa neuvottelemaan Tikakoin tulevaisuudesta.
− Kahden viikon ajan olemme ehtineet käydä kotona vain nukkumassa. Olemme olleet pelastamassa maasaityttöjä, joita moranit ovat olleet viemässä kodeistaan vaimoiksi itselleen tai vanhemmille miehille, kertoo Anna-Riitta Holmström.
Lapsivaimoiksi joutuminen uhkaa Afrikassa 11−15-vuotiaita maasaityttöjä. Moranit taas ovat nuoria maasai-heimoon kuuluvia sotureita. Maasaimiehet ovat yleensä jo 25 vuotta täyttäneitä avioituessaan. Lapsiavioliitot ovat Tansaniassa lainvastaisia, mutta lakia ei aina noudateta, eivätkä viranomaiset pysty valvomaan riittävästi sen noudattamista.
Tansaniassa seitsemän vuotta kestävän ala-asteen loppukokeet pidetään syksyisin. Sen jälkeen useita maasaityttöjä odottaa varhainen avioliitto, jos he eivät jatka toisen asteen kouluun. Tyttöjen jatkokoulutukseen paimentolaisina elävillä maasaiperheillä ei useinkaan ole varaa.
Niinpä maasai-isät myyvät tyttärensä karjaa vastaan vaimoksi sopivakseen katsomalle miehelle. Tytöllä itsellään ei tässä ole yleensä sananvaltaa tai valinnan mahdollisuutta.
− Olemme yrittäneet löytää ja kartoittaa välittömimmässä vaarassa olevia maasaityttöjä kyliltä, ja saada maksettua heille toisen asteen koulutuksen sisäoppilaitoksessa. Monilla tytöillä on hätä, mutta kaikkia ei voida auttaa. Viidestä tytöstä oli jo lehmätkin maksettu valmiiksi vanhemmille. Oli kiire saada heidät sisäoppilaitokseen turvaan, kertoo Anna-Riitta Holmström.
Tyttö voi joutua joissain tapauksissa itseään paljon vanhemman maasaimiehen toiseksi, kolmanneksi tai jopa neljänneksi vaimoksi. Maasaitytöistä useimmat ovat lisäksi ympärileikattuja, joten ensimmäinen synnytys on nuorelle tytölle jo ympärileikkausompeleidenkin takia usein erittäin vaativa ja jopa vaarallinen.
Viiden sisäoppilaitokseen saatetun tytön lisäksi Holmströmit auttavat tällä hetkellä myös neljää orpoa, joita lapsiavioliitto muuten odottaisi. Toisen asteen koulu kestää Tansaniassa kuusi vuotta. Sen päättyessä tytöt ovat 19−20-vuotiaita.
Tiiviitä neuvotteluja käydään kylällä ensin Tikakoin isovanhempien kanssa, jotka ovat kylän vanhimpia. Heiltä irtoaa lupa sille, että tyttö viedään kouluun. Paikalle saapuu ennen lähtöä myös Tikakoin äiti, joka antaa tytölle huivin. Muuta matkatavaraa ei tytöllä kotoa lähtiessään olekaan kuin vaatteet päällään ja äidin antama huivi.
Tikakoi hyvästelee äitinsä, sisaruksiaan, ystäviään ja kyläläisiä. Äitiä halatessa alkavat kyyneleet valua tytön silmistä. Sitten hän nousee valkoiseen farmariin, jossa hänet viedään sisäoppilaitokselle pääsykokeisiin.
Tansaniassa asuu noin 430 000 maasaita. Noin puolet maasaiheimoon kuuluvista on kristittyjä ja heistä useimmat ovat vieläpä luterilaisia. Silti kulttuuriset tavat muuttuvat heimossa hitaasti. Siksi Holmströmien työlle maasaiden parissa on todellista tarvetta.
Holmströmien työtoverina työskentelee Morogorossa toimivassa Paimentolaistyttö-ohjelmassa (Pastoralist Girl Program) 25-vuotias maasainainen Sepeko (Sarah) Motosyo . Holmströmit ja Motosyo ovat etsineet jatkokoulutuspaikkoja sellaisille välittömässä vaarassa oleville tytöille, jotka itse toivovat, että saisivat jatkaa koulussa.
− Omalla isällänikin on kuusi vaimoa, joista nuorin on vain 15-vuotias. Minulla on lähes neljäkymmentä sisarusta, kertoo Sepeko Motosyo.
Motosyon isä on kristitty, mutta vielä kristityksi tulemisen jälkeenkin hän otti yhden vaimon lisää.
− Jos maasaista tulee kristitty, me luterilaiset korostamme sitä, että olemassa olevista vaimoista lapsineen on pidettävä huolta. Mutta puhumme myös siitä, että lisää vaimoja ei kristityn pidä ottaa. Emme pyri hajottamaan jo olemassa olevia perheitä. Olisi inhimillisesti katsoen kestämätöntä, jos naiset lapsineen joutuisivat miehensä hylkäämäksi, linjaa Oskari Holmström.
Holmströmien tarkoitus siis oli jo viiden sisäoppilaitoksen pääsykokeet läpäisseen tytön lisäksi pelastaa Tikakoi ja Nyamiti -niminen tyttö. Nyamiti oli keskellä yötä ehditty hakea väkisin kotoaan. Samoihin aikoihin, kun tämä tapahtui Tansaniassa, Suomessa kohistiin vain hieman tätä lasta nuoremman, 8-vuotiaan tytön, sieppauksesta. Tansaniassa maasaiden keskuudessa alaikäisen sieppaaminen jollekulle vaimoksi ei ole välttämättä edes poliisiasia.
Tällä kertaa kuitenkin virkavallalla uhkaaminen tepsi, ja Nyamitin sieppaajat palauttivat hänet takaisin kotiinsa, josta Holmströmit ja Sepeko Motosyo kävivät hänet hakemassa. Samalla reissulla oli haettu sisäoppilaitoksen pääsykokeisiin myös Tikakoi.
Tikakoi ja Nyamiti eivät kuitenkaan läpäisseet sisäoppilaitoksen pääsykoetta. Tämä ei ole mikään ihme, sillä esimerkiksi juuri Tikakoin kotikylän Mabwegeren alakoulussa yhdellä ainoalla opettajalla on opetettavanaan yhteensä 150 oppilasta 1.−2.-luokilla. Valtion koulujen heikkoon tasoon saattaa kuitenkin tulla pian muutos, koska maasaikylät ovat kovalla innolla perustamassa omakielisiä esikoulujaan, ja lähes kaikki lapset tulevat niihin.
Sisäoppilaitoksen kanssa on ollut vastatuulta.
− Jo sovitut seitsemän opiskelupaikkaa jäävätkin viideksi, eivät ota enempää maasaityttöjä. Nyamitin isä jo soitteli ja sanoi, että jos tytössä ei ole kouluainesta, niin lähettäkää hänet takaisin. Hän tarvitsee ne lehmät, kertoo Anna-Riitta Holmström operaation tuoreimmista käänteistä.
Oikeassa elämässä asiat eivät suju mutkitta. Tikakoi ja Nyamiti joutuvat nyt väliaikaisesti palaamaan koteihinsa. Sepeko Motosyo ilmoitti kylien johtajille ja vanhemmille, että tytöt ovat edelleen kouluohjelmassa. Mutta he joutuvat odottamaan kodeissaan, kun heille etsitään yksityistä koulua, jossa olisi vuoden kestävä ala-asteen kertausohjelma. Tällainen koulu alkaa ensi vuoden alusta. Toisena vaihtoehtona on löytää tytöille jokin ammatillinen kurssi tai koulutus.
− Ei ole mahdollista pitää heitä odottelemassa täällä Morogorossa niin pitkää aikaa. Sepeko muistutti tyttöjen vanhempia 30 vuoden vankilatuomiosta, joka odottaa, jos tytöille tapahtuu jotain, Anna-Riitta Holmström sanoo.
Ennen sisäoppilaitokseen pääsemistä maasaityttöjä on väliaikaisesti sijoitettu hostelleihin, mikä maksoi enemmän kuin yksi lukuvuosimaksu sisäoppilaitoksessa. Nyt Morogorossa valmistuu remontti samassa rakennuksessa, jossa Sepeko Motosyon toimistokin sijaitsee.
Tähän rakennukseen on mahdollista hätämajoittaa jopa neljä tyttöä lyhytaikaisesti, joten jatkossa tilapäiseen majoittamiseen ei tarvitse käyttää kalliita hostelleja. Holmströmien ja Sepeko Motosyon työtä Paimentolaistyttö-ohjelmassa rahoitetaan Suomen Lähetysseuran kummityöstä. Paimentolaistyttö-ohjelmaan sisältyy muun muassa lasten vanhempien ja kokonaisten kylien koulutusta sekä asennekasvatusta.
Jaa tämä artikkeli: