Pappi perustyössä. Suomalaiset arvostavat kirkollisia toimituksia. Neljän viimeisimmän kirkon työolobarometrin mukaan seurakunnissa ei esiinny työpaikkakiusaamista sen enempää kuin muuallakaan. Kuva: Esko Jämsä
Mainettaan parempi työpaikka
Keväällä julkaistu viides kirkon työolobarometri osoittaa, että työolot kirkossa ovat hyvässä nosteessa.
– Sitkeästi elävä käsitys siitä, että seurakunnat ovat riitaisia työpaikkoja, joissa voidaan huonosti, on virheellinen, sanoo tutkija Harri Palmu Kirkon tutkimuskeskuksesta.
– Julkisuudessa on jäänyt huomaamatta kirkon työyhteisöjen todellinen kehitys.
Kun on mitattu työntekijöiden sitoutumista, työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemista sekä omia vaikutusmahdollisuuksia työssä, lukemat ovat kirkossa jo niin korkealla, ettei niissä juuri ole parantamisen varaa.
– Hyvinkin toimiva työyhteisö edellyttää jatkuvaa työtä seurakunnan rakenteellisten ja sosiaalisten tekijöiden alueella.
Helsingin seurakuntayhtymän työsuojelupäällikön Marina Tolosen mukaan pääkaupungin tilanne on samansuuntainen kuin koko kirkon barometrienkin antama kuva.
Viimeksi vuonna 2008 yhtymässä suoritettu, työterveyslaitoksen toteuttama laaja työkyky- ja hyvinvointikysely kertoi positiivisesta tilanteesta. Kyselyjä on toteutettu neljän vuoden välein. Kuten kirkossa laajemmin, kehitys on täälläkin nousujohteista.
– Helsingissä etenkin hengellisen työn tekijät kokevat, että työ on kuormittavaa ja kiireistä eikä perheen ja oman työn sovittaminen yhteen ole yksinkertaista, Tolonen toteaa.
Positiiviset tulokset, joita työhyvinvoinnissa siitä huolimatta mitataan, selittyvät ainakin osittain monipuolisilla toimenpiteillä, joilla työssä jaksamista seurakuntayhtymässä tuetaan.
Työntekijöille on muun muassa tarjolla jatkuvaa koulutusta, tyky-toimintaa ja kattava työterveyshuolto. Kaikilla on mahdollisuus ryhmä- tai yksilötyönohjaukseen. Työntekijöiden ja työyhteisöjen vointia seurataan ohjelmallisesti. Ongelmatilanteita varten on kehitetty selkeitä toimintamalleja.
Työolobarometrien valossa voidaan päätellä, että kirkossa on onnistuttu petraamaan erityisesti johtamisessa: keskustelukulttuuri on esimerkiksi muuttunut avoimemmaksi, tiedonvälitys parantunut ja työtehtävistä ja tavoitteista keskusteleminen lisääntynyt.
Työyhteisöjen kehittämisestä ja johtamiskoulutuksesta Kirkon koulutuskeskuksessa vastaavan Lasse Östringin mielestä barometrien paljastama selvä myönteinen kehitys selittyy kahdella tekijällä. Kirkossa on opittu tarkastelemaan seurakuntaa työpaikkana ja johtamista seurakunnassa tavallisena johtamistyönä, jota voidaan harjoitella ja oppia.
Johtamisen vaatimukset tunnistetaan entistä paremmin ja kirkossa on tehokkaasti otettu käyttöön välineitä, jotka parantavat johtamista.
– Minun kokemukseni perusteella työntekijät, jotka kirkossa hakeutuvat esimiestehtäviin, ovat yleisesti motivoituneet hoitamaan esimiestyön vastuut ja kehittämään osaamistaan. Sitä osoittaa myös näiden koulutusten suuri kysyntä, Östring toteaa.
Kirkkotyönantajan tämänhetkinen savotta on kuntakentän ja sitä myötä seurakuntien uudelleen organisoituminen. Kun yksiköiden koko kasvaa, väliportaan esimiehiä tulee lisää. Resurssien pieneneminen tuntuu kehitysalueilla.
– Käynnissä oleva seurakuntien rakennemuutos on tosiaan tuonut uusia haasteita. Erityisen tärkeässä asemassa on lähiesimiestoiminnan kehittäminen. Muutostilanteet vaativat työyhteisöiltä paljon keskustelua ja työtä. Mutta miksi niistä ei selvittäisi? Onhan meillä välineitä ja osaamista, Lasse Östring pohtii.
Tähänastiset tutkimukset paljastavatkin, että kirkko on muuttanut monin paikoin haasteet mahdollisuuksiksi. Seurakunnissa, joissa on toteutettu seurakuntaliitos, voidaan yhtä hyvin kuin kirkossa keskimäärin. Lähimpien esimiesten tuki ja rohkaisu työntekijälle saa jopa paremmat arvosanat kuin aiemmin.
Harri Palmu kiinnittää ilahduttavien lukujen keskellä huomiota siihen, että alueellinen epätasaisuus työoloissa on kuitenkin lisääntynyt.
– Seurakunnissa näyttää olevan käynnissä polarisoituminen valtajoukkoon, jossa työyhteisökysymyksiin panostetaan ja voidaan hyvin, ja työyhteisöihin, joissa yhä esiintyy kaikenlaisia ongelmia.
Jaakko Kaartinen-Koutaniemi
Jaa tämä artikkeli: