Maksukyky katkolla
Poikaystävän kanssa otetut lainat veivät Annen velkaloukkuun. Lainaa lyhentääkseen hänen täytyi ottaa lisää lainaa.
Annen, 34, velkaantuminen alkoi täysi-ikäisyyden kynnyksellä, kun hän muutti yhteiseen kotiin poikaystävänsä kanssa. Nuori pari osti auton, kodinkoneita ja huonekaluja. Alkuun lainan lyhentäminen sujui, kun molemmat opiskelivat ja kävivät töissä. Mutta kun yhdeksän vuoden yhteiselo päättyi, yhteiset lainat jäivät Annelle, jonka nimissä velat oli otettu.
Lopulta koitti päivä, jolloin hänen oli pakko ottaa uutta velkaa entisten maksamiseksi.
”Jäin yksin pienen lapsen kanssa, elin luottokorteilla ja otin pikavippejä”, Anne kertoo.
Aluksi velat ahdistivat, mutta sitten hän turtui niihin. Laskut erääntyivät ja vuokria jäi rästiin. Vasta häätöilmoitus säikäytti Annen toden teolla.
”Tunsin itsesi idiootiksi, olin kieltänyt todellisuuden. Kärsin myös unettomuudesta.”
Anne kävi juttelemassa sosiaalityöntekijän luona. Sosiaalitoimisto ja vanhemmat, joilta Anne oli pitkään salannut tilanteensa, auttoivat vuokrarästeissä. Takuu-Säätiön takaus hylättiin, koska velkaa oli liikaa.
Kulutusluottoja, luottokorttivelkaa, pikavippejä. Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila näkee työssään ylivelkaantuneiden hädän. Moni sinnittelee kierteessä vuosia, ennen kuin uskaltaa hakea apua.
Maksuhäiriömerkinnän voi saada, jos laskujen tai velkojen maksaminen viivästyy yli kuusikymmentä päivää. Merkintä vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon tai puhelinliittymän saamista.
Viime vuonna käräjäoikeuksiin jätettiin lähes 3800 yksityishenkilöiden velkajärjestelyanomusta, noin neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2011.
”Erityisesti pienituloiset joutuvat pulaan pikavippien kanssa, sillä he eivät useinkaan saa muita lainoja. Yhdellä ihmisellä voi olla lainaa kymmeniä tuhansia. Lopulta kaikki rahat hupenevat lyhennyksiin ja on pakko ottaa uutta velkaa. Se on valtavan stressaavaa”, Mattila toteaa.
”Palvelut ovat riittämättömiä. Moni ei esimerkiksi tiedä sosiaalisesta luotosta eikä sitä kaikilla paikkakunnilla myönnetäkään.”
Kesällä tulee voimaan laki, jonka mukaan pienlainoista saa periä korkoa enintään 51 prosenttia. Mattilan mukaan tällä pyritään rajoittamaan pikavippibisnestä ja vahvistamaan sosiaalista luototusta eli sitä, että pienituloiset saisivat kohtuuhintaista lainaa esimerkiksi kodinkoneisiin.
Ylivelkaantumisen torjuminen oli vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen kotimainen kohde. Vuodenvaihteessa keräystuotoilla käynnistettiin Takuu-Säätiön pienluottohanke, jonka tarkoituksena on edistää matalakorkoisen sosiaalisen luoton saamista.
Velkaantumisen sysää liikkeelle yleensä odottamaton elämänmuutos, kuten työttömyys tai avio- tai avoero. Joskus rahankäyttö luisuu käsistä sairastumisen vuoksi. Monia velkaantuneita yhdistää pienituloisuus ja yksin eläminen.
Työssäkäyviä köyhiä on erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen saattaa haukata puolet palkasta. Myös moni pienyrittäjä kitkuttelee köyhyydessä.
”Neljäsosalla velkaantuneista ei kuitenkaan ole mitään tällaista tilannetta”, Mattila sanoo.
Kortilla maksamisen yleistyminen selittää osittain velkaantumisen lisääntymistä.
”Kun rikkoo kaupassa setelin, näkee, mihin raha menee. Myös kynnys luoton ottamiseen on madaltunut. Ihmiset uskovat, että kyllä minä tästä selviän”, Mattila kertoo.
Moni tulee avaamattomien laskujen kanssa diakoniatyöntekijän luo. Usein samasta laskusta on tullut useita muistutuksia ja perintäkirjeitä.
”Pieni lasku voi kasvaa suureksi. Vaikea tilanne muuttuu entistä vaikeammaksi”, Espoonlahden seurakunnan diakonissa Teija Moilanen harmittelee.
Seurakunnat voivat myöntää kertaluontoisia 40–50 euron maksusitoumuksia päivittäistavarakauppaan. ”Jonkin verran voimme maksaa yksittäisiä laskuja, myöntää tukea lukiokirjoihin tai lasten harrastuksiin”, Moilanen kertoo.
Takuu-Säätiö voi myöntää yksityishenkilölle takauksen pankkilainaan, jolla hän maksaa muut velat pois. Takauksen voi saada, jos velkaa ei ole yli 34 000 euroa, ja velallinen pystyy lyhentämään velkaa säännöllisesti. Takauksen voi saada yleensä vain kerran, mutta joissakin tapauksissa se on myönnetty toisen kerran.
Poikkeustilanteissa velkaantuneen ihmisen velat voidaan maksaa kirkon diakoniarahastosta. Tällöin edellytyksenä on se, että velkoja antaa osan veloista anteeksi.
Velkaantuminen on tehnyt Annesta kekseliään. Hän etsii vaatteita kirpputorilta ja tekee ruokaa edullisista raaka-aineista kuten perunasta, porkkanasta ja jauhelihasta. Silti se, että palkasta menee iso osa velkoihin, välillä masentaa.
”Joskus mietin, olisiko helpompaa jäädä kotiin, mutta jos en olisi töissä, vatvoisin rahahuolia jatkuvasti.”
Maaliskuussa Anne sai Takuu-Säätiön takauksen ja lyhentää sillä 13 000 euron velkaansa 800–900 eurolla kuukaudessa. Tiukan maksuohjelman vuoksi arki on sentin venyttämistä. Ruokaan jää rahaa vain 200–300 euroa kuussa. Toisinaan Anne ja jääkiekkoa harrastava poika saavat kutsun Annen vanhempien luo syömään.
”Aikanaan pyörin mielelläni vaatekaupoissa ja ostelin, mitä mieleeni juolahti. En oikein edes tiedä, miksi ostin. Nyt harkitsen ostoksia. Tilipäivänä menemme pojan kanssa pitsalle tai herkuttelemme jäätelöllä. Haaveilen siitä päivästä, kun velat on maksettu eikä kaupassa tarvitse laskea jokaista euroa.”
Annen nimi on muutettu.
Takuu-Säätiön neuvontanumero:
0800-9 8009 (arkisin klo 10–14).
Espoon Talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaalisen luototuksen neuvonta ja ajanvaraus:
0800-9 3488 (ma–to klo 10–12).
Jaa tämä artikkeli: