Jaakko Rahja on diplomi-insinööri, seurapuhuja ja maratonharrastaja. Juostessaan hän kuuntelee raamattutunteja. Kuva: Hans v. Schantz

Maltilliset lestadiolaiset juhlivat Vantaalla

Lestadiolaisen Rauhan Sanan Suvijuhlia vietetään kesällä Vantaan Myyrmäessä. Toisin kuin vanhollislestadiolaiset, rauhansanalaiset eivät pidä liikettään ainoana oikeana uskonyhteisönä.

• 25.04.2016 15:10
• Ulla-Maija Vilmi

Lestadiolaisen Lähetysyhdistys Rauhan Sanan valtakunnallinen kesätapahtuma Suvijuhlat järjestetään heinäkuun puolivälissä Energia Areenalla Myyrmäessä.

Viikkoa aiemmin Myyrmäen urheilupuistossa vietetään körttien herättäjäjuhlia.

Rauhan Sana on eri liike kuin julkisuudessa vanhoillislestadiolaisuutena tunnettu Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen johtama SRK-lestadiolaisuus.

– Rauhan Sana edustaa maltillisesti vanhoillislestadiolaista perintöä. Se eriytyi omaksi liikkeekseen vuonna 1934. Anteeksi antamisen julistus on keskeistä molemmissa liikkeissä, kertoo kirkkohistorian professori ja herätysliiketutkija Jouko Talonen.

Rauhan Sana on ollut esillä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hengellisenä taustaliikkeenä. Kansanedustaja Peter Östman (kd.) on liikkeen aktiivijäsen ja toiminut toisinaan puhujien tulkkina tilaisuuksissa. Professori Talonen lienee Vantaan tunnetuin rauhansanalainen. Monet perinteisen hengellisen musiikin kuuntelijat puolestaan tuntevat liikkeen piirissä toimivan Toukomettiset-kuoron.
 

Puhujina vain miehet

Rauhan Sana vaikuttaa lähinnä Tornionjokilaaksossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla eli lähinnä Oulun ja Porvoon hiippakunnissa. Rauhan Sanaan kuuluu noin 10 000 jäsentä. Talosen mukaan se on keskisuuri herätysliike.

Liikkeen toiminta on levinnyt myös etelään. Etelä-Suomen Rauhan Sanan seuroja on ollut Helsingissä 1930-luvulta alkaen.

– Rukoushuoneella Fredrikinkadulla pidetään viikoittain seurat. Ne ovat kaksikieliset, niin kuin järjestämämme Suvijuhlatkin. Puhuja ja tulkki puhuvat vuorotellen, kertoo Jaakko Rahja, joka hoitaa juhlien tiedotusta.
 

Laulukirjoina käytetään Siionin Matkalaulut ja Sions sånger -kokoelmia. Valtaosa niiden lauluista on samoja ja kukin voi laulaa omalla kielellään. Tilaisuudesta riippuen voidaan laulaa myös virsiä.

– Useimmat Rauhan Sanan seurapuhujista on maallikoita. Puhujille on järjestetty pari kertaa yhteistapaaminen, johon on tullut osanottajia myös Ruotsista ja Norjasta, kertoo itsekin seurapuhujana toimiva diplomi-insinööri Rahja.

Koko Rauhan Sanan toiminta pyörii vapaaehtoisten varassa. Liikkeen järjestöillä ei ole kuin muutamia palkattuja työntekijöitä. Rauhan Sanaa voidaankin luonnehtia seura- ja kansanliikkeeksi.

Etenkin suomenkielisellä puolella paikallisyhdistysten itsenäisyys korostuu. Keskusyhdistys koostuu henkilöjäsenistä. Paikallisyhdistykset voivat itse päättää, keitä ne kutsuvat puhujikseen. Perinteen mukaan puhujia voivat olla vain miehet.
 

Toiveissa muutama tuhat kävijää

Kaikesta huolimatta Rauhan Sanan raamatullisuus on avointa, vakuuttavat Rahja ja Talonen.

– Ajattelussa on toki paikallisia eroja, mutta yleisesti ottaen omaa liikettä ei pidetä ainoana oikeana uskonyhteisönä. "Jumalan terve" ja "Jumalan rauhaa" -tervehdyksiä voidaan käyttää myös liikkeen ulkopuolisten kanssa. Moni rauhansanalainen toimii aktiivisesti paikallisseurakunnassa, kertoo Talonen.

Kesän 2011 Suvijuhlilla Ähtävässä, ruotsinkielisen rauhansanalaisuuden sydänmailla, koettiin ennätysvuosi, kun juhlilla oli samanaikaisesti läsnä 6000 ihmistä. Vantaan Suvijuhlien järjestäjät ovat tyytyväisiä, jos eri tilaisuuksien yhteenlaskettu kävijämäärä yltää muutamaan tuhanteen.