– Mammutit kuolivat sukupuuttoon edellisessä ilmastonmuutoksessa, kun jääkausi vaihtui lämpimämpään ilmanalaan, sanoo intendentti Laura Arppe. Kuva: Markus Sommers
Mammuttien sukupuuton syyt kiinnostavat ilmastotutkijoita
Mammutit eivät kuolleet siihen, että niillä oli hiki. Näin sanoo yksi Muutosta ilmassa -näyttelyn tekijöistä, tutkijatohtori Laura Arppe.
Opiskeluaikanaan Laura Arppe jutteli opiskelijabileissä professorinsa kanssa. Professori kysyi, kiinnostaisiko Lauraa tutkia gradussaan jääkautista ilmastoa analysoimalla Suomesta löydettyjä mammutinluita.
– Professori ei ehtinyt sanoa lausettaan loppuun ennen kuin sanoin, että kyllä kiinnostaa, nykyinen luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Laura Arppe, 37, sanoo.
Aihe oli kiehtonut Arppea jo pitkään. Toisena opiskeluvuotenaan hän kävi seminaarin, jossa puhuttiin mannerjäähän tehdyistä pitkistä kairauksista.
Koska kylmässä ilmanalassa satava vesi sisältää hapen raskasta muotoa vähemmän kuin lämpimässä satanut, jäähän muodostuu erilaisia kerroksia sen mukaisesti, kuinka kylmää satamishetkellä on ollut.
Millaista vettä mammutit joivat?
Nyt Arppe pääsi tutkimaan samalla menetelmällä, millaista mammuttien juoma vesi oli ollut – eli miten lämmintä Suomessa oli ollut, kun täällä oli mammutteja.
Eläimen juoman sadeveden koostumus heijastuu sen kudosnesteeseen ja lopulta kehossa kiteytyvään luustoon. Näin eläimen luut tallentavat jääkautisen sadannan ja ilmaston. Gradu laajeni väitöskirjaksi, ja ilmastohistoriaa Arppe tutkii edelleen.
Mammutteja eli viime jääkauden aikaan Suomessakin, eikä Suomi siis ollut koko ajan paksun jään peitossa. Mammutit eivät eläneet jäätiköllä.
Luulöytöjen ikää oli tutkittu jo aiemmin, mutta nyt Laura Arppe tutki, miten kylmää ilma niiden eläessä oli.
Ilmastonmuutos hävitti mammutit
Mammutit kuolivat sukupuuttoon edellisessä suuressa ilmastonmuutoksessa, kun jääkausi vaihtui lämpimämpään ilmanalaan. Pieni määrä mammutteja sinnitteli vielä Venäjän Kaukoidässä Wrangelin saarella ja kuoli pois noin 4 000 vuotta sitten.
Nyt mammutit ovat mukana Luonnontieteellisen keskusmuseon Muutosta ilmassa -näyttelyssä, joka kertoo entisistä ilmastonmuutoksista ja tästä nyt meneillään olevasta, myös tulevaisuudesta.
Jääkauden aikana ihmiset metsästivät mammutteja, mutta Arppen mukaan metsästys ei ollut pääsyy niiden katoamiseen. Ne olivat suuria kasvinsyöjiä, ja kun ilmasto muuttui, niiden tarvitsemat mittavat ruohoekosysteemit katosivat.
– Eivät ne siihen kuolleet, että niillä oli hiki.
Ahmat selvisivät muutoksesta
Mammutit löysivät ravintonsa niin kutsutuilta mammuttiaroilta, joilla kasvoi runsaasti erilaisia ruohokasveja, heinää ja muuta kasvillisuutta. Jääkauden jälkeen lisääntynyt lämpö ja kosteus johtivat laajojen alueiden soistumiseen ja metsittymiseen.
Tuolloin eli myös esimerkiksi ahmoja, mutta ne ovat pieniä ja sopeutuvaisia, ja selvisivät siksi muutoksesta.
Nyt ilmasto muuttuu taas, ja Muutosta ilmassa -näyttely selvittää, miten muutos näkyy luonnossa. Laura Arppe on tuonut näyttelyyn ilmastohistorian tuntemustaan.
Näyttely alkaa tulevaisuuden Etelä-Suomesta, jossa kasvaa lehtimetsää. Näyttelystä selviää myös esimerkiksi, että yleisillä lintulajeilla keskimääräisen lintuyksilön sijainti on siirtynyt neljä metriä päivässä kohti pohjoista.
P.S.
Asun Meilahdessa. Se on kaunis, rauhallinen alue lähellä suuria puistoja, meren rannalla. Kävelen usein Seurasaareen.
Nautin museoista, kaikenlaisista museoista. Minulla on museokortti ja käytän sitä paljon.
Joskus tulevaisuudessa, jos jostain siunaantuisi aikaa, haluaisin opetella ratsastamaan tai purjehtimaan, ehkä tanssimaan argentiinalaista tangoa.
Muutosta ilmassa -näyttely Luonnontieteellisessä museossa, Pohjoinen Rautatiekatu 13. Avoinna ti, ke ja pe 9–16, la–su 10–16, to 9–19. Liput 13 / 8 / 6 e, ilmainen sisäänpääsy 3.12. klo 17–19. Lisätiedot: www.luomus.fi
Jaa tämä artikkeli: