Mitali sankarille. Gustaf Mannerheim palkittiin uransa aikana kaikkein korkeimmalla Vapauden ristillä. Kuvassa Gilbert Lukalia (Eliud Lubomirsk, vas.) ja Telley Savalas Otieno (Gustaf Mannerheim).

Mannerheim tulee pian

• 24.09.2012 15:31

Kohta jokaisella televisiokatsojalla on mahdollisuus muodostaa oma käsityksensä siitä, oliko mieltä lähteä tekemään elokuvaa Gustaf Mannerheimista Keniaan asti.

Elokuvan teosta kertova kuusiosainen dokumentti Operaatio Mannerheim alkaa Yle Teemalla 30.9. Osat nähdään Teemalla perättäisinä päivinä. Yle TV1:ssä osat nähdään kaikki peräkkäin sunnuntaina 7.10., samoin Teemalla lauantaina 6.10.

Suomen Marsalkka -elokuvan ( The Marshal of Finland ) ensi-ilta on vuorossa 28.9. kello 19.50 Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin yhteydessä Bio Rexissä. Filmi nähdään samaan aikaan verkossa Yle Areenalla ja se on katseltavissa myös ulkomailla. Dokumenttisarjan jälkeen lauantaina 6.10. kello 21 on elokuvan tv-ensi-illan vuoro.

Suomen Marsalkka -elokuvan tuotantoryhmä toteutti Mannerheimin elämästä kertovan elokuvan Kenian Suuressa hautavajoamassa. Elokuva kuvattiin Nairobin ympäristössä touko-kesäkuun aikana kansainvälisen kenialais-virolais-suomalaisen työryhmän voimin. Elokuvan on ohjannut Gilbert Lukalia , ja sen ovat tuottaneet yhteistyössä Ylen kanssa kenialainen tuotantoyhtiö Savane Productions ja virolainen Filmistuudio Kalevipojad. Näyttelijät ovat kenialaisia.

Afrikkalaiseen tarinankerrontaperinteeseen pohjautuva elokuva kertoo sotilaasta, josta tuli suuri sankari, mutta joka joutui luopumaan samalla elämän tärkeimmästä asiasta: rakkaudesta. Hiukan sotaakin nähdään, mutta rakkauteen keskittyminen mahdollistaa pienen budjetin riittämisen.

Voimakas ennakkokohu on saatellut elokuvan odottelua, kun kansalle selvisi, että Gustaf Mannerheimia esittää kenialainen Telley Savalas Otieno . Tuottaja Erkko Lyytinen kertoo Operaatio Mannerheimin ensimmäisessä osassa, että nyt on ollut tarkoitus kertoa erilainen tarina Mannerheimista, yrittää tavoittaa miestä myytin takana, miestä joka uhraa onnensa ja mahdollisuutensa rakkauteen työnsä takia. Uskoisiko tuon?

Lyytinen kertoo oman unelmansa olleen saada ensimmäisenä valmiiksi elokuva Mannerheimista. Hän on vakuuttunut siitä, että enää ei kannata jauhaa vanhoja sotatarinoita Suuresta Sankarista. Ehkä kansakunta on jo kypsynyt sietämään erilaisuutta.

Operaatio Mannerheimin ensimmäisen osan nähtyään mieleen nousee epäilys, ettei vain koko salaperäisen hankkeen pääjuju olisikin tehdä dokumentti riskialttiista projektista ja katsojien reaktioista siihen. Jospa elokuva tutkiikin Mannerheimin sijasta sekä kenialaisia että meitä ja molempien asenteita Mannerheimiä kohtaan? Kenialaisten rasitteena ei ainakaan ole jäykistelevä kunnioitus sankaria kohtaan.

Dokumentin alusta näkee, että sen ylevät sanat suomalaisesta peräänantamattomuudesta koskevat erityisesti työryhmää. Että filmi edes saatiin valmiiksi, on jo melkoinen saavutus ja hulvattoman rämäpäisyyden osoitus.

Marja Kuparinen