Mansikoiden aika. Tinka Andersson, Iiris Kivisaari, Mia Ek ja Pessi Andersson poimivat kesäherkkuja Bembölen mansikkapellolla. Ensi vuonna pellolle rakennetaan asuintaloja, mutta mansikanpoiminta ja -myynti viljelytilaksi jäävällä pelto-osuudella jatkuu.
Mansikkapellolle nousee taloja
Vanha väistyy uuden tieltä, kun kaupunkisuunnittelu vastaa nopean kasvun tuomiin haasteisiin.
Valkovuokkoja kasvavan koivikon paikalla Järvenperässä on nykyisin Kehä III:n liittymä. Asuintalojen tieltä pois purettu Leppävaaran Maximarket herättää edelleen nostalgisia muistoja.
Vanha väistyy, kun Espoo muuttuu.
Espoon väkiluku on kasvanut viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana keskimäärin 4000 asukkaan vuosivauhdilla, eikä kasvulle näy loppua. Nyt asukkaita on hieman yli 260 000, vuonna 2025 Espoon väkiluvun odotetaan olevan 300 000.
”Olipa hyvät tai huonot ajat, ihmiset haluavat tulla Espooseen”, Espoon kaupungin tekninen johtaja Olavi Louko sanoo.
”Kaupungin päättäjät eivät ole missään vaiheessa asettaneet tavoitteeksi, että asukasluvun pitäisi kasvaa. Tai vähentyä.”
Kasvava kaupunki tarvitsee lisää asuntoja, teitä, kouluja, päiväkoteja ja palveluja. Ihmisiä houkuttelee Espooseen muun muassa luonto, tilan tuntu, lapsiystävällinen ympäristö sekä meren ja pääkaupungin välitön läheisyys.
Kaupunkisuunnittelun pohjana ovat ennusteet, joissa pyritään ennakoimaan väkimäärän lisäksi myös maailman muuttumista.
Suunnittelua tehdään tutkimuspainotteisesti yhteistyössä Aalto-yliopiston sekä Amsterdamin ja Kööpenhaminan yliopistojen kanssa. Tavoitteena on hyödyntää tutkimustietoja Espoossa.
Energia- ja ilmastovastuun kantaminen näkyy maankäytössä ja liikenteen ratkaisuissa. Teollista puurakentamista testataan toimisto- ja asuinrakennuksissa Tapiolassa ja Otaniemessä. Tietotekniikan mahdollisuuksiin tartutaan kehittämällä energiatietopalveluja.
Lähivuosina Espoon keskeisimmät muutokset liittyvät julkisten liikenteen verkkojen ja olemassa olevien kaupunkikeskuksien kehittämiseen. Kaupungin julkaisema Espoon kaavoitusohjelma 2014–2017 sisältää myös täysin uusien asuinalueiden rakentamisia.
”Liikenteen pitää pelata”, Espoon kaupungin kaavoituspäällikkö Ossi Keränen kertoo.
Suunnitteilla on liikenteen sujuvuutta parantavia uusia väyliä kuten Kehä II:n jatke, lähiliikennerata Leppävaarasta Kauklahteen sekä niin sanotun Espoonväylän rakentaminen Länsiväylältä Espoon keskukseen.
Metro tulee, ja yleiskaavassa on varauduttu myös siihen, että se saattaisi jonain päivänä jatkua Kivenlahdesta eteenkinpäin.
Metrohankkeessa yhdistyy sekä liikkumisen että asumisen kehittäminen. Metroasemien välittömään yhteyteen rakentuu uusia asuin- ja liiketaloja. Etelä-Espoo kasvaa vähitellen yhtenäiseksi kaupunkialueeksi.
Uusia asuinalueita on suunnitteilla myös Finnooseen, Keraan, Histaan, Vermoon ja Espoonkartanoon. Lisäksi Pohjois-Espooseen rakennetaan erinäisiä, pienehköjä uusia alueita.
Suurpellon rakentaminen on vielä kesken, kun sen sijaan Saunalahden asuinalue alkaa olla jo melko valmis.
Rakennushankkeet valmistuvat keskimäärin noin viidessä vuodessa, mutta valitusten vuoksi hankkeet voivat viedä jopa kymmenenkin vuotta.
Moni on tullut Espooseen juuri asumisväljyyden vuoksi. Siksi rakennushanke naapuritontilla herättää pahennusta.
Esimerkiksi Westendiin suunnitellun uuden Marriott-hotellin hanke oli pitkään jäissä vastustuksen vuoksi. Tällä hetkellä luvat ovat kunnossa, mutta rakennuttajat harkitsevat vielä sopivaa aloitusajankohtaa.
”Espoolaiset seuraavat kaupunkisuunnittelua erittäin aktiivisesti. Kaikki muistutukset käsitellään, mutta kaikkia kaupunkilaisten toiveita ei millään voida huomioida”, Olavi Louko huokaa.
Osa toiveista on ristiriidassa keskenään, osa muutoin mahdottomia toteuttaa.
”Ei ole ihmehärveliä, joka täyttäisi kaikkien toiveet.”
Espoossa on vireillä noin kaksisataa asemakaavaa vuosittain. Asemakaavasuunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla.
Suunnitelmissa yhdistyvät kaikki suunnittelun palikat: toimiva liikenne, palveluiden saatavuus, viihtyisät ja monipuoliset asuinalueet, viherrakentaminen – sekä myös poliittinen päätöksenteko.
”Demokraattinen päätöksenteko toteutuu”, Louko tiivistää.
Luonnonsuojelun tärkeästä asemasta kertoo se, että Marinkallion asuinalueen rakentaminen on viivästynyt liito-oravien suojelemisen vuoksi. Uhanalainen laji on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla.
”EU:n alueella liito-oravia esiintyy vain Suomen etelä- ja itäosissa sekä Virossa. Espoossa liito-oravahavainnot ovat yleisiä, ja kaavoituksessa niihin törmätään tuon tuostakin”, Keränen toteaa.
Suojeltavia lajeja löytyy myös merestä, muun muassa meriuposkuoriainen on rauhoitettu. Tämä pieni, vesistöissä elävä hyönteinen vaikuttaa erityisesti Suomenojan ja Espoonlahden rantarakentamiseen.
Lisäksi Espoossa on paljon suojeltavia muinaismuistopaikkoja. Täällä asuttiin jo kivikaudella, noin 6000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Keskiajalla Espoossa oli jo lukuisia pieniä kyliä, ja silloiset asukkaat rakensivat Espoon tuomiokirkon noin vuonna 1490.
Kaikki vanha ei väisty Espoon muuttuessa.
Jaa tämä artikkeli: