Kiinnostava äitihahmo. Anja Ghisellin mukaan Mariaa on kuvattu taiteessa enemmän kuin ketään muuta naista koko maailmanhistoriassa. Uusimmissa suomalaisissa luterilaisissa kirkoissa ei silti näy hänen kuviaan.
Marian silmin
Jeesuksen äiti kuuluu myös meille luterilaisille. Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen
Teologian tohtori Anja Ghiselli vetää kappalainen Marja Heltelän kanssa lokakuussa kolme Maria-aiheista iltaa. Illat kuuluvat Tuomiokirkkoseurakunnan Kohtaamispaikkana Krypta -sarjaan ja niiden yhteisenä otsikkona on Älä pelkää Maria.
– Nämä sanat enkeli sanoi Marialle , kun tämä oli saamassa suuren kutsumuksensa. Maria suostui ja sai osakseen erityisen armon ja kunniatehtävän, Anja Ghiselli perustelee.
Maria oli ihminen ihmisten rinnalla ja esimerkillinen kristitty. Hänen elämänvaiheidensa kautta me voimme peilata omaa elämäämme ja olemistamme.
Kryptan kolmen perättäisen keskiviikkoillan teemoina ovat Usko, Nöyryys ja Rakkaus.
– Usko on luottamusta ja luottamus hälventää pelon. Tämä on meille hyvin keskeinen kysymys edelleen. Pelko saattaa estää ihmisiä esimerkiksi sitoutumasta, Ghiselli sanoo.
Marian nöyryys oli kuuliaisuutta Jumalan antaman tehtävän edessä. Entä mitä tarkoitti se, että Maria rakasti Jumalaa yli kaiken? Mitä se voi tarkoittaa meidän elämässämme?
– Rakkaus syntyy siitä kiitollisuudesta, että koko olemassaolomme on Jumalan lahjaa. Maria rakasti Jumalaa ja otti vastaan kaiken, mitä Jumala hänen eteensä antoi, Ghiselli sanoo.
Kun elämää ja maailmaa katsoo tällaisin silmin, kaikki on Jumalan tarkoituksen mukaista ja siten yhtä hyvää. Myös vaikeat asiat.
Mariasta kerrotaan Raamatussa melko vähän, mutta katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa elää vahva Maria-perinne.
– Hän on maailmanhistorian kuvatuin nainen. Hänestä on myös kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta.
Anja Ghiselli on tehnyt väitöstutkimuksensa Martti Lutherin Neitsyt Mariaa koskevista käsityksistä.
– Luther oli loppujen lopuksi katolisen kirkon uskollinen poika, ainakin mitä tulee Maria-ajatteluun, Ghiselli toteaa.
Suomalaisten kirkkorakennusten kuvasto heijastelee Marian aseman muutoksia luterilaisessa kirkossa vuosisatojen varrella. Vanhimmissa säilyneissä keskiaikaisissa kirkoissa on jäljellä Marian kuvia ja veistoksia. Valistuksen aikana protestanttiset kirkot alkoivat tehdä selvemmin eroa katoliseen kirkkoon. Mystiikkaa alettiin paheksua ja tilalle astuivat järki ja oppi. Kirkko muuttui virkamieslaitokseksi ja jumalanpalveluksen tärkeimmäksi elementiksi tuli saarna. Samalla sai Maria mennä.
Uusimmista luterilaisista kirkkorakennuksista Mariaa saa etsimällä etsiä. Tätä juttua varten piti kuva mennä ottamaan katoliseen Pyhän Henrikin kirkkoon, koska Helsingin luterilaisista kirkoista ei Mariaa juuri löydy.
– Tässä olisi kirkkohistoriallisen tutkimuksen paikka. Miten, milloin ja miksi Maria hävisi Suomen kirkosta? Ghiselli sanoo.
Kiinnostus Mariaan on meilläkin pikku hiljaa kasvanut. Anja Ghisellin mielestä tämä on yhteydessä kehitykseen, jossa sakramentit, mystiikka ja hengellisen perinteen rikkaus ovat parin viime vuosikymmenen aikana nousseet uudelleen esiin myös luterilaisessa kirkossa. Monia kuitenkin oudoksuttaa pyhimysten asema uskonelämässä. Mihin heitä tarvitaan ja miksi heitä rukoillaan esimerkiksi katolisessa kirkossa?
– Tähän sisältyy väärinkäsitys. Neitsyt Mariaa ja muita pyhimyksiä ei palvota, heitä kunnioitetaan. Heitä ei rukoilla, vaan heiltä pyydetään esirukousta.
Maria-hengellisyyden parissa kasvaneet kokevat, että häntä on helppo lähestyä. Hän on äitihahmo ja lohduttaja, ymmärtäjä ja syli. Hänestä ei saa ankaraa tuomaria eikä moralistia mitenkään.
– Olen toisinaan ajatellut, että me ilman Mariaa kasvaneet olemme hengellisesti puoliorpoja. Ei ihme, että niin moni luterilaisessa perinteessä kasvanut tuntee viehtymystä vaikkapa ortodoksiseen kirkkoon ja pyhiinvaelluksiin.
Mutta siis: Marian elämän pohtiminen, esirukouksen pyytäminen häneltä ja hänen kunnioittamisensa ovat mahdollisia meille luterilaisillekin. Tutustumisen häneen voi aloittaa vaikka ensi viikolla Tuomiokirkon kryptassa.
Kohtaamispaikkana Krypta –
Älä pelkää Maria 10.10. Usko, 17.10. Nöyryys ja 24.10. Rakkaus klo 18–19.30 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Teetarjoilu klo 17.30–17.55.
Jaa tämä artikkeli: