Suomen jalkapallomaajoukkueen 18–19-vuotiaita nuoria naisia valmentava Marianna Miettinen tuli taannoin isolle yleisölle tutuksi myös Ylen EM-jalkapallolähetyksien kommentaattorina. Kuva: Virpi Puhalainen
Marianne Miettisen joukkueessa ei ole sääntöjä
”Sinä päivänä kun mä oon oppinut kävelemään, niin oon potkinut palloa samalla.”
Jalkapallovalmentajaksi päätyminen oli sattumaa, vaikka Marianne Miettisen kiinnostus jalkapalloa kohtaan puhkesi jo varhain. Miettisen isä oli jalkapallotaustainen ja työskenteli 20 vuotta Suomen palloliiton koulutuspäällikkönä sekä valmentajana. Musiikkisukuun syntyneenä Miettisen odotettiin kuitenkin päätyvän musiikin pariin. Tyttö kävi 7-vuotiaana pianotunneilla ja oli kolmannesta luokasta eteenpäin musiikkiluokalla, mutta futiskentät veivät aina voiton.
Miettinen aloitti jalkapallouransa jo nuorena. Hän pelasi poikien joukkueessa futista kuusi vuotta, koska Vantaan Koivukylässä ei ollut siihen aikaan tyttöjen joukkueita. Kun perhe muutti Tikkurilaan Miettisen ollessa 9-vuotias, Miettisen isä otti yhteyttä Tiksin valmennuspäällikköön, että nyt tarvitaan tytöille jalkapallojoukkue. Muuten Miettinen kävi aina kentän laidalta seuraamassa isänsä vetämiä futistreenejä vanhemmille pojille ja pelailtua tuli tietysti myös koulun välitunneilla ja vapaa-ajalla.
Yläasteen jälkeen Miettinen kävi Mäkelänrinteen urheilulukion, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan Jyväskylään fysioterapeutiksi. Jalkapallo oli ollut tiiviisti kuvioissa koko ajan, mutta Jyväskylästä Helsinkiin reissaaminen pelien perässä kävi raskaaksi. Jalkapallo sai jäädä vuodeksi. Kun Miettinen muutti takaisin Helsinkiin, miltei saman tien tuli puhelinsoitto perhetutulta, joka kysyi jos Miettinen lähtisi valmentamaan. Vastaus oli myönteinen. Silloin oli vuosi 96 ja valmennushommat ovat jatkuneet tähän päivään asti.
Valmentajana täytyy malttaa pysyä kalkkiviivan toisella puolella
Nykyään Miettinen valmentaa tyttöjen jalkapallomaajoukkueessa 18–19-vuotiaita nuoria naisia. Muualla asuneena ja Ruotsissa valmentaneena myös omat valmennustavat ovat kehittyneet eri vaiheiden myötä.
”Siellä valmennustapa ja ihmisten kohtaaminen on erilaista, mihin olin itse suomalaisessa vanhassa autoritäärisessä valmennuskulttuurissa kasvanut.”
Ennen Miettinen ajatteli, että valmentajan täytyy tietää pelistä kaikki ja olla hyvin analyyttinen. Tänä päivänä kuitenkin etusijalle nousee se, että hän pyrkii auttamaan jokaista pelaajaa saamaan parhaimman irti itsestään siinä pelissä, jota yhdessä pelataan.
”Mun joukkueessa ei ole sääntöjä, vaan toimintakulttuuri. Ja me rakennetaan yhdessä se toimintakulttuuri.”
Miettinen kuvailee, että haaste valmentamisessa on muistaa se, että jokainen joukkueen jäsen on eri vaiheessa kasvussaan urheilijaksi. Kaikille tulee malttaa antaa aikaa ja tilaa itse oivaltaa ja ymmärtää. Liikaa ei pidä neuvoa. Valmentajan tulee osoittaa joukkueelle, että on tukena ja olemassa heitä varten, mutta muistaa pysytellä kalkkiviivan toisella puolella.
”Pelaajien täytyy antaa lentää itse.”
Ikimuistoisin matsi
Miettinen muistelee edelleen yhtenä mieleenpainuvimmista otteluista sitä, kun he selvisivät vuonna 2013 joukkueen kanssa EM-lopputurnaukseen 19 muun maajoukkueen joukossa. Sitä ennen oli samoihin kisoihin päästy viimeksi kahdeksan vuotta sitten tasan kerran tyttöpuolella. Tähän 19-vuotiaiden lopputurnaukseen pääsee mukaan joka vuosi seitsemän maata Euroopasta plus järjestävä maa.
Ensimmäinen peli jatkokarsinnassa Portugalia vastaan oli ratkaiseva matsi, joka nostaa edelleen tunteet pintaan.
”Me oltiin tappiolla vielä 15 minuuttia ennen loppua 1-0 Portugalille ja noustiin 2-1 voittoon vielä 4 minuuttia ennen pelin päättymistä.”
Pelin ratkaisi Iina Salmi, joka paukautti 30 metristä tykin maalin oikeaan yläkulmaan. Se varmisti voiton, ja siitä lähti lento kohti lopputurnauspaikkaa.
”Samat tunteet nousevat pintaan, jotka elin siinä hetkessä, kun se pallo meni sinne ylänurkkaan.”
Futikselle vastapainoa
Miettisellä itsellään ei tule enää kiusausta lähteä pelikentille, vaikka upeita matseja pääseekin seuraamaan vierestä. Hän nauttii täysillä nykyisestä roolistaan ja osallistuu välillä erilaisiin futistapahtumiin sekä käy pelailemassa vapaa-ajalla kavereittensa kanssa muutakin kuin jalkapalloa. Nyt myös juoksemisesta on tullut osa vapaa-aikaa. Miettiselle on tärkeää tehdä jotain, mitä tekee vain itsellensä. On haasteellista, kun pyrkii tekemään kaikkensa toisten onnistumisen eteen. Aina siinä ei tietenkään voi onnistua.
”Mun onnistuminen mitataan toisen ihmisen onnistumisesta.”
Kommentaattorin kengissä
Viimeaikoina Miettistä on nähty myös kommentoimassa futiksen EM-kisoja. Taannoista miesten peliä ennen hän on ollut kommentoimassa viidessä naisten pelissä, suurimman osan stadionilla livenä. Stadion on Miettiselle luonnollisempi paikka katsoa peliä, sillä silloin kaiken näkee laajemmin.
Selostamisessakin on eroja. Miettisen mukaan eri kommentaattoreita ei voi verrata keskenään, sillä valmentajien ja huippupelaajien selostustyyleissä on eroja.
”Valmentaja katsoo peliä eri tavalla. Hän katsoo isoja kokonaisuuksia ja saattaa katsoa molempia joukkueita samaan aikaan.”
Huippupelaajien huomio kiinnittyy ehkä ennemmin pelin yksityiskohtiin. Miettinen painottaa myös, että live-kommentointi on helpompaa, sillä silloin näkee peliä valmentajan näkökulmasta paremmin.
Haastavaa on kääntää kommentaattorislangia katsojien kielelle. Suorassa lähetystilanteessa sanat tulevat suusta ulos niin kuin ne tulevat, Miettinen perustelee.
”Aina ei välttämättä kerkeä ihan hirveästi ajattelemaan, mitä sanoo.”
Haaste on myös Miettisen mukaan välttää ”pelaajille puhumista”, sillä tarkoitus on palvella kaikkia katsojia, jotka tulevat myös eri lähtökohdista. Yleisön skaala kattaa viihdekatsojat ja fanaatikot ja kaiken siltä väliltä.
”Yritän avata peliä niin, että se olisi muutakin kuin yhden pallollisen pelaajan katsomista.”
Seuraavan kerran EM-futista 7.7. Paavalin kirkossa
Seuraavan kerran Miettinen nähdään kommentaattorina torstaina 7.7. Paavalin kirkossa järjestettävässä EM-futistempauksessa. Silloin vastakkain pelaavat Saksa ja Ranska. Luvassa on jännittävä matsi, nimittäin kaksi vuotta sitten Brasilian MM-kisoissa Saksa päihitti Ranskan ja voitti maailmanmestaruuden. Mutta nyt EM-puolivälierässä Ranska kaatoi Islannin 5-2-lukemin. Mahtaakohan Ranska antaa kyytiä Saksallekin?
Miettinen ainakin toivoo niin ja perustelee toiveensa olevan täysin tunneperäinen. Hän ihailee Ranskan joukkueen kehitystä yksilökeskeisestä pelaamisesta joukkuekeskeiseksi.
”Vastassa on ihan erilainen yhteen hiileen puhaltava Ranska kuin aikaisemmissa kisoissa.”
Jaa tämä artikkeli: