Markus Maulavirta viihtyy nuotiokahveilla ja pätkätöissä

Halu oppia ja kokea uutta on vienyt Markus Maulavirran useaan eri ammattiin ja maailman eri kolkkiin.

• 13.08.2015 10:35
• Jouni Viitala
• Sirpa Päivinen

Auts! Vihaisen mehiläisen piikki pumppaa myrkkyä niskaani. Olen seurannut liian läheltä julkkiskokki Markus Maulavirran mehiläistenhoitoa hänen takapihallaan Puistolassa.

Lähiömehiläiset tuntuvat luontevalta osalta Maulavirran värikästä toimenkuvaa. Suurelle yleisölle hän on tuttu Kokkisodasta ja parista muusta tv-ohjelmasta. Yksityiselämässä hän on tehnyt ainakin keittiömestarin, kokin ja eräoppaan töitä, sekä poronhoitoa ja luomuruokabisneksiä. Tämä kesä on kulunut kokkina puumalalaisessa lähiruokaravintolassa.

– Kesäravintoloihin on yleensä vaikea löytää kokkia, mutta minulle pätkätyö sopii, Maulavirta sanoo.

Kiertelevää elämäntapaa hän perustelee halulla oppia ja kokea uutta. Puumalassa tutuksi on tullut mustikkarättänä eli ruistaikinaan tehty mustikkavuoka.

– Pidin sitä pelleilynä, mutta sehän onkin aivan mahtava.

Maulavirta valmistui erä- ja luonto-oppaaksi viime keväänä. Kipinä uuteen ammattiin tuli luonto-opas Tiina Leinosen kanssa tehdystä melontaretkestä.

– Melottiin saareen, sytytettiin tulet ja keitettiin nokipannukahvit. Tiina kaivoi repusta mustikkapiirakkaa. Yhtäkkiä minulle valkeni, miten pienillä asioilla syntyy hyvä luontokokemus, Maulavirta muistelee.

Maulavirta järjestää elämysmatkoja Sallaan ja muutaman tunnin retkiä Sipoonkorpeen. Hän pyrkii houkuttelemaan retkilleen enenevissä määrin ulkomaalaisia. Maulavirran mielestä me suomalaiset emme täysin ymmärrä maamme erityisyyttä.

– Hiljaisuus on Suomen valtti. Matkatoimistossa minulle kerrottiin, että japanilaisille jo Levi ja Saariselkä tuntuvat käsittämättömiltä. Itse yritän löytää ihmisiä, jotka hakevat jotain vielä syvempää.

Uusin projekti on hiljattain ilmestynyt Avotulilla -kirja. Se käsittelee suomalaisen luonnon antimien valmistamista nuotiolla.

– Viesti on, että nuotiolla voi tehdä muutakin kuin makkaraa. Meillä on ainutlaatuinen jokamiehenoikeus hyödyntää luonnonantimia ja sitä kannattaa myös käyttää, Maulavirta sanoo.

– Vielä 1960-luvulla villiyrttien käyttö oli yleistä ja siitä taaksepäin jokapäiväistä elämää. Lääkinnässä käytettiin yrttejä, kun muuta ei ollut. Nopeasti perinteet unohtuvat, mutta onneksi tulevat myös takaisin. Nythän on taas valtava villiyrttihypetys päällä, hän jatkaa.

Kokin työ ja utelias elämänasenne ovat vieneet Maulavirran monenlaisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Mieleen on jäänyt vierailu amissiperheessä Yhdysvalloissa. Heidän elämäntapansa oli kuin 1800-luvulta, mutta jotkut asiat paremmin kuin meillä.

– Pellolla matojen määrä oli uskomaton. Se on merkki hyvästä maasta ja maaperän kunnioittamisesta. Sellaista ei tehomaataloudessa näe, Maulavirta sanoo.

Uskomattomin tarina on juttutuokio Barack Obaman kanssa, joka tapahtui tutustumiskäynnillä Valkoisen talon keittiöön.

– Oltiin Michelle Obaman luomupuutarhassa, ja Barack tuli yllättäen seurueineen sinne. Siinä tervehdittiin ja höpistiin joutavia. Kutsuin hänet syömään ja saunomaan, jos liikkuu Helsingissä päin. Toki hän lupasi, ja sitä odotellessa. Ajatella, jos hänet saisi tänne rintamamiestalon kellarisaunaan istumaan.