Lemmikit ovat meille rakkaita. Kuva Thinkstock
Marsuvihko ja kissakuvat tutkijoiden hyppysiin
Tutkijat saavat pian valtavan aarrepinon käsiinsä. Suomalaiset ovat innostuneet kertomaan lähes tuhannen sivun verran lemmikkitarinoitaan. Mukaan ehtii vielä!
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston arkistotutkija Marja-Leena Jalava työskentelee tällä hetkellä yhä uhkaavammin huojuvan paperivuoren vierellä. Lokakuusta saakka suomalaiset ovat SKS:n pyynnöstä lähettäneet tarinoita ja kuvia lemmikkieläimistään ja niiden merkityksestä tutkijoiden käyttöön.
− Tämä on ollut hyvin suosittu keräys. Vastauksia on hetkeä ennen kilpailuajan loppumista yli 150, mikä on todella mukava määrä. Kaikkiaan kertomuksia on yli 800 sivun verran, ja lisää tulee jatkuvasti, Jalava kertoo.
Lemmikkikertomuksia ennen sunnuntaita 31.5.2015 lähettäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja.
− Tarinoita saa toki lähettää vielä määräajan jälkeenkin, mutta ne eivät enää osallistu kilpailuun, Jalava täsmentää.
SKS on toivonut suomalaisten kertomuksia erityisesti kissoista, koirista ja hevosista, mutta kaikenlaiset kokemukset lemmikkeinä pidetyistä eläimistä ovat olleet tervetulleita.
Suurten tunteiden aineisto
Nettisivullaan SKS antaa kirjoittajien avuksi joukon kysymyksiä. Ne käsittelevät lemmikkeihin liittyviä muistoja, eläinten liikkumista kodin ulkopuolella ja lemmikin hoitojärjestelyitä oman poissaolon aikana. SKS pyytää ihmisiä myös kuvaamaan tilanteita joissa lemmikistä on joutunut eroamaan, lapsuuden lemmikkieläinkokemuksia sekä vuorovaikutusta ja yhteistyötä ihmisen ja lemmikin välillä.
− Aineiston vastaanottajana olen vain silmäillyt materiaalia, tutkijat sukeltavat siihen sitten perusteellisemmin. Jo pienellä vilkuilulla kertomuksista nousee esiin muun muassa se, miten kova paikka monelle on lemmikistä luopuminen. Kuvaukset lemmikin menettämisestä ovat riipaisevia, itsekin kissaihmiseksi tunnustautuva Jalava sanoo.
Marja-Leena Jalava on ilahtunut siitä, että myös valokuvia on tullut runsaasti. Kertomukset ovat vaihtelevan mittaisia, pisimmillään melkoisia pienoisromaaneja.
− Käsittelen tässä parhaillaan sähköpostitse tullutta, 68-sivuista kissavastausta, jossa on kuvien ja kerronnan joukossa runojakin. Ihmiset ovat todella ihailtavasti paneutuneet aiheeseen!
Kirjeiden, kuvien ja sähköpostin joukossa on myös varsinaisia aarteita. Jalava kertoo liikuttavasta marsuvihkosta, joka taltioituu tutkinnan jälkeen arkistoihin.
− Marsuvihkoon perhe oli koonnut kaikkien marsujensa tarkat tiedot, piirtänyt niistä kuvat ja jopa teipannut mukaan muutamasta marsusta pienen karvatupsun, Jalava kuvailee.
Tuloksia tarjolla lokakuussa
Keruun järjestää SKS, Suomen Akatemian tutkimushanke Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040 ja Itä-Suomen yliopiston Ihmistieteellisen eläintutkimuksen tutkimusryhmä yhdessä kirjailija Reetta Niemelän kanssa.
Tutkijoita aineistossa kiinnostaa eläinten ja ihmisten yhteinen menneisyys sekä ihmisten ja eläinten välinen vuorovaikutussuhde. Kaupungistumisen mukanaan tuomat muutokset eläinten ja ihmisten välisissä suhteissa sekä eläinkysymysten nouseminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat lisänneet tutkijoiden tiedonhalua.
"Eläimet ovat toimijoita yhteiskunnassamme, ovat ne sitten lemmikkejämme, avustajiamme, kotieläimiämme tai villieläimiä metsissämme", muistuttaa Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä nettisivuillaan.
Keruun tuloksista tiedotetaan lokakuussa 2015 kansainvälisellä eläinten viikolla.
Jaa tämä artikkeli: