null Matikkamentori sparraa nuoria vapaaehtoistyönä

Pelastakaa Lapset ry:n matikkamentori Saara Pesonen haluaa välittää oppimisen ja oivaltamisen iloa. Kuva: Esko Jämsä

Pelastakaa Lapset ry:n matikkamentori Saara Pesonen haluaa välittää oppimisen ja oivaltamisen iloa. Kuva: Esko Jämsä

Hyvä elämä

Matikkamentori sparraa nuoria vapaaehtoistyönä

Opiskelija Saara Pesonen auttaa Alppilan yläkoulun kymppiluokkalaisia matematiikassa viikoittain.

Mentorointi on Pelastakaa lapset ry:n (PeLa) Helsingin yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa. Helsingin yliopistossa matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä opiskeleva vuosaarelainen Saara Pesonen, 24, toimii mentorina toista vuotta. Toiminta alkoi Käpylästä ja laajeni tänä vuonna Alppilan ja Myllypuron yläkouluille.

Pesonen on opiskellut opettajalinjalla neljä vuotta. Matematiikka ei kuitenkaan ollut itsestään selvä valinta.

– Mietin erilaisia vaihtoehtoja, mutta kotiuduin Kumpulan kampukselle. Olin kiinnostunut monesta asiasta, kuten äidinkielestä ja arkkitehtiopinnoista.

Pesosella oli valinnanvaraa: lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 9,5, samoin pitkän matematiikan kurssien keskiarvo. Koulu on aina sujunut hyvin.

– Mutta olen myös tehnyt töitä sen eteen.

Saa kysyä monta kertaa

Helsingin PeLa:ssa haluttiin kehittää uudentyyppistä vapaaehtoistoimintaa, josta saaja hyötyisi pidemmälläkin tähtäimellä. Jokainen matikkamentori rekrytoidaan yliopistolta, ja kaikki nykyiset mentorit tähtäävät opettajiksi. He saavat työstä pienen korvauksen. Kouluille ja oppilaille apu on ilmaista. Toimintaa pyöritetään lahjoitusvaroin ja sitä on tarkoitus laajentaa edelleen.

Matematiikka on perinteisesti ollut miesvaltainen ala, mutta nykyisin naisten määrä opiskelijoista lähestyy puolta. Sen sijaan tietojenkäsittely ja IT-ala ylipäänsä on vielä miesten hallitsema.

– Edelleen on paljon turhia ennakkoluuloja, että ala sopii pojille paremmin. Sitä tarjotaan heille huomattavasti helpommin ammattivaihtoehdoksi, Saara Pesonen sanoo.
 

Kaikki voivat oppia matematiikkaa!"

- Matikkamentori Saara Pesonen
 

Pesonen kertoo olevansa kärsivällinen luonne. Hän ei hermostu, vaikka nuoret kysyvät samaa asiaa monesti eikä häntä hämmästytä tai ärsytä se, että itselle selkeä asia on toiselle käsittämätön.

– Minusta on kiva, että kysytään! Se helpottaa näkemään, mitkä asiat ovat vaikeita.

– En oleta mitään etukäteen. Tehtäviä tehdessämme näen, mikä on ryhmän osaamistaso ja missä kohdin asiat jumiutuvat.

Aukot logiikassa haittaavat pitkään

Matematiikka alkaa mennä vaikeaksi silloin, kun opiskelija putoaa kärryiltä jossakin asiassa. Silloin logiikkaan jää aukkoja, jotka haittaavat tai estävät monen muunkin asian ymmärtämisen jatkossa.

Tämän kevään Pesonen neuvoo kahta kymppiluokkalaisten ryhmää, neljää tyttöä ja kahta poikaa.

Hän kokee hyödylliseksi sen, että omista kouluajoista on kulunut vain muutamia vuosia.

– Muistan, mitkä asiat olivat itsellenikin haasteellisia ja miten ne opin.

Teini-ikäisten on helpompi kysyä lähes ikäiseltään kuin opettajalta, ja kynnys siihen on pienryhmässä matalampi kuin luokassa. Mentorointi kestää kerrallaan pari tuntia, mutta minuuttiaikataulua ei ole.

Tiukkoja tavoitteita matematiikan numeron nostamisesta ei aseteta. Tarkoitus on löytää motivaatio aineen opiskeluun ja kokea oppimisen ja oivaltamisen iloa. Pesonen kertoo oppilaasta, jolla oli matikassa viitonen, minkä vuoksi hän oli jo luopunut suunnitelmistaan mennä lukioon. Mentorin avulla numero nousi kuitenkin 8:aan ja oppilas pääsi haluamaansa lukioon.

– Kaikki voivat oppia matematiikkaa!

P.S.

Nautin vielä muutaman vuoden opiskelemisesta.

Odotan pääseväni tekemään mieleistäni työtä opettajana.

 

PeLa alkaa järjestää lapsille myös sporttikummeja pääkaupunkiseudulla.

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.