Matkaajia ja kohtaloita

Matkaajia ja kohtaloita

KIRJA Hannu Raittilan Terminaali-romaanin keskeisiä tapahtumapaikkoja ovat maailman lentokentät. Samalla se on raadollinen kuvaus nyky-yhteiskunnasta ja globalisaation lieveilmiöistä.

Romaani kuvaa ystävyksiä Paulaa ja Saraa, jotka alkavat varhaisteineinä eläytyä David Lynchin jännittävän Twin Peaks -tv-sarjan tapahtumiin ja kutsua toisiaan sarjaan viitaten Lauraksi ja Laraksi. Lukion jälkeen maailma on auki: nuoret naiset ryhtyvät hengailemaan lentokentillä ja matkustamaan kentältä toiselle. Matkustamisesta tulee heille eräänlainen uskonto.

Elämäntyylin tekevät mahdolliseksi paitsi lyhyet työsuhteet lentokentillä myös etäiset perhesuhteet. Paulan vanhemmat Johan ja Pirjo erosivat heti hänen syntymänsä jälkeen, eikä tyttö tavannut enää myöhemmin meriupseeri-isäänsä. Toimittajaäiti taas on aina patistanut häntä varhaiseen itsenäistymiseen. Saran äiti oli alkoholisoitunut eikä jaksanut huolehtia tyttärestään.

Naisten reissaamiseen tulee yhä hurjempia piirteitä, mikä saa Saran lopulta lähtemään kotimaahan. Paula sen sijaan jää maailmalle. Pirjon, Johanin ja Saran tiet yhdistyvät, kun he tajuavat Paulan kadonneen pienen lapsensa kanssa oudoille, terrorismiyhteyksiä sisältäville reiteille.

Raittila on onnistunut kehittämään Paulan etsimisestä kiehtovan jännitysnäytelmän. Romaanin henkilöt joutuvat sen kuluessa miettimään ja kyseenalaistamaan aiempia valintojaan.

KIRJA Saamelaiset ovat vähemmistö, joka on joutunut kokemaan kovia historiansa aikana. Päivi Alasalmi kuvaa Joenjoen laulu -romaanissaan tämän alkuperäiskansan vaiheita kolmen eri aikaan sijoittuvan henkilön kautta.

Ensimmäinen jakso kertoo 1500-luvulla eläneen saamelaistyttö Soruian rakkaussuhteesta vihollisena pidettyyn pirkkalaiseen, toinen 1800-luvulla Lapissa viinapirua vastaan saarnanneesta Lars Levi Laestadiuksesta ja kolmas nykypäivän saamelaismiehestä Sami Uddaksesta, joka palaa elämänsä sotkeneena etelästä takaisin Inariin.

Romaanin henkilöhahmojen kautta piirtyy kuva oman kulttuurinsa ja mytologiansa luoneesta kansasta, joka on joutunut taistelemaan kielestään ja koko olemassaolostaan. Siitä huolimatta heillä tuntuu olevan edelleen vahva oma identiteetti ja yhteys luontoon.

Alasalmi vaihtaa mainiosti tyylilajia siirtyessään henkilöstä toiseen. Henkiolentoihin uskova Soruia elää täysin luonnon ehdoilla, jolloin on luontevaa käyttää runollista ilmaisua. Laestadiuksella on vahva kansanvalistajan ote, ja kieliasu on kiihkeän ja oppineen teologin. Raisua elämää viettänyt Uddas puolestaan puhuu nykykieltä, mutta siinäkin Alasalmi on tavoittanut omanlaisen ilmaisutavan.

Marjo Kytöharju
Hannu Raittila: Terminaali. Siltala 2013.
Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu. Gummerus 2013.

Jaa tämä artikkeli: