Olavi Paavolaisen ”kuuluisa Kazanin musta Madonna” kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin.
Matkamuistoja sodasta
"Ensimäenen pommi on tuhoistanut kirkko -- ja kylä paloi mitää ei ole (enä) lähtö ja itku", on Karjalan kannakselta Kyyrölästä evakkoon lähtenyt Anastasia Lukjanov ontuvalla suomellaan kirjoittanut pelastamansa valokuvan taakse.
Lukjanovin harvat henkilökohtaiset aarteet — valokuvat ja painokuvaikonit — ovat esillä Kansallismuseon Ikonit, ihmiset ja sota näyttelyssä monien taiteellisesti ja rahallisesti arvokkaampien ikonien rinnalla. Näyttely esittelee talvi- ja jatkosodan aikana Karjalasta ja Itä-Karjalasta evakuoituja ja muistoksi kerättyjä ikoneita.
Varsinkin jatkosodan aikana ikonien keräämisestä tuli eräänlainen villitys. Niitä keräsivät niin suomalaiset kulttuurivaikuttajat, kuten Martti Haavio ja Olavi Paavolainen, kuin tavalliset sotilaatkin. Ikonin hinta saattoi olla yksi leipä, kuten Äänisniemeltä tuodun Kazanin Jumalanäidin tapauksessa.
Olavi Paavolainen oli karjalaisen ortodoksisuuden äärellä sekä lumoutunut että ärsyyntynyt. Ikonien ja kirkkojen kauneus viehätti häntä, toisaalta "taikausko" ärsytti. Yksi Paavolaisen mukanaan tuomista löydöistä oli "kuuluisa Kazanin musta Madonna", joka on näyttelyssä esillä. Kirjassaan Synkkä yksinpuhelu Paavolainen kertoo sunnuntaina 18.11.1941 korjailleensa ikonia pesemällä ja kynttilällä hankaamalla.
Ikonit, ihmiset ja sota Suomen kansallismuseossa 31.1.2010 asti
Jaa tämä artikkeli: