Me kaikki olemme olleet lapsia – homotkin

Me kaikki olemme olleet lapsia – homotkin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset eivät ilmesty yhteiskuntaamme täysi-ikäisinä jostain homobaarien hämäristä. He elävät myös lapsina ja nuorina Aulikki Puusan lastenlasten kanssa (K&k 24.8.) samoissa päiväkodeissa ja kouluissa, myös seurakunnan kerhoissa, uskontotunneilla ja rippikouluissa. Monet tiedostavat jo alakoulussa poikkeavansa jollain tavalla tavallisista tytöistä ja pojista.

Minun sydämeni itkee niiden lasten ja nuorten puolesta, joiden ihastuksen- tai rakkaudenkokemukset vaietaan tai jopa jyrkästi kielletään kotona, päiväkodissa tai koulussa.

On aivan normaalia, että ensi-ihastukset koetaan jo alle kouluiässä – myös sateenkaarilapsilla. Harva nuoruudenihastus johtaa aikuisiän parisuhteeseen. Joskus myös heteroparisuhde, jopa avioliitto, vaihtuu aikuisiällä suhteeseen samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, kun seksuaalinen identiteetti kehittyy aikuistumisen myötä.

Toivon Puusan ja muiden huolestuneiden ihmisten pohtivan, olisiko heillä sydäntä sanoa pienelle lapselle: Anteeksi vain, mutta et voi ikinä mennä naimisiin rakastamasi ihmisen kanssa. Oikeastaan rakkaudentunteesi ovat lähtökohtaisesti vääriä. 

Lapset kokeilevat leikkien kautta erilaisia rooleja, niin isän, äidin, eri ammattien kuin eläintenkin. Meidän vanhempien ja ammattikasvattajien velvollisuus on antaa tilaa lasten ja nuorten tunteille ja erilaisten, omannäköisten identiteettien kehittymiselle.

Martta Kaatra

luokanopettaja

kahden sateenkaarinuoren äiti

Vantaa

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi