Jeesus ja riparilaiset. Kivisaaren mediariparilla pohdittiin, mitä Jeesus tekisi tämän päivän Helsingissä.
Mediariparilla kännyköitä ei kerätty pois
Kivisaaren rippileirillä tehtiin radiohartauksia Ylelle, päivitettiin Instagramia ja mietittiin, kuka on Jeesus.
Tänään puhutaan Jeesuksesta. Kivisaaren leirikeskuksen luokkahuoneessa köllöttää tyynyillä ja tuoleilla 23 riparilaista. Vuosaaren seurakunnan #LuMe15-riparin neljäs päivä on alkanut. Leirin nimi tulee sanoista luova ja media, ja molemmat ovat leirillä isossa osassa. Merikarhun näköinen pappi Jan Ahonen seisoo valkokankaan edessä.
– Sanoo kuka vain mitä tahansa, historiallisesti voidaan todeta, että mies nimeltä Jeesus Nasaretilainen on ollut olemassa, Ahonen toteaa.
Tällä leirillä ei kuitenkaan pohdita vain kahdentuhannen vuoden takaista maailmaa. Mediariparilla Jeesusta yritetään ymmärtää nykymaailman linssien läpi. Ehkä Instagram-sukupolvi saa siten paremman kuvan siitä, mistä Jeesuksessa oli kysymys.
Älypuhelin on luomisen väline
Oppitunnilla on tauko. Osa leiriläisistä lähtee pihalle, mutta monet kaivavat älypuhelimet taskuistaan. Luokkahuoneen täyttää intensiivinen teiniähinä. Luokan etuosassa on roll up -juliste, jossa kehotetaan tägäämään some-viestit #ripari2015-tägillä.
– Emme kerää kännyköitä pois, kuten joillain leireillä. Älypuhelin on täällä luomisen väline, Ahonen selittää.
Leiriläiset saavat Kivisaaressa kosketusta mediaan monella tavalla. Luterilaisen kirkon Kirkko Suomessa -Instagram-tili on koko viikon leiriläisten käytössä. Sivu on täyttynyt sekä riparilaisten että ohjaajien ottamista kuvista.
Käytössä on myös tablettitietokoneita, joiden sovelluksilla leiriläiset harjoittelevat ulkoläksyjä ja tekevät tehtäviä ympäri saarta.
– Tabit ovat tosin olleet vielä nolon vähän käytössä, koska emme ole saaneet tänne kunnon verkkoa, Ahonen harmittelee.
Mediaripari ei kuitenkaan kaadu siihen. Leiriläiset pääsevät tekemään kolme radiohartautta Ylelle. Ensimmäistä aletaan valmistella pian.
Tauolla. Riparilaiset tankkaavat kahvia ja marjarahkaa.
Sitä ennen nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso haluaa esitellä maalattuja kananmunia. Ensimmäisenä päivänä kukin leiriläinen sai oman raa’an munan, jolle piirrettiin naama. Munaa kannetaan mukana läpi leirin.
– Se on hauskaa, ja siitä tulee juttu, Peitso selittää.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä hassuttelusta. Munan tarkoitus on opettaa leiriläisille huolenpitoa toisesta. Se on Peitson mukaan yksi kristinuskon perusjutuista.
– Munaa kannetaan mukana koko ajan, ja pitkin päivää tehdään tarkastuksia vaikka hartaudessa tai saunassa. Aina, kun muna on mukana, saa pisteitä.
Jos muna menee rikki, uutta ei saa. Moni muna on ehtinyt jo hajota.
– Yhden hauta on tuossa polulla. Siinä on märkä kananmunanläntti ja kukkia tienvarressa.
Jeesus oli alta kolmevuotiaana mamu. Kristillisesti on vaikea perustella mitään ulkomaalaisvihaa.
– Herodeksen herneen nenään vetäminen sai aikaan aika verisen systeemin. Alle kolmevuotiaat lapset piti tappaa, ja Jeesus pakeni ulkomaille. Tästä seuraa, että Jeesus oli alta kolmevuotiaana mamu. Kristillisesti on vaikea perustella mitään ulkomaalaisvihaa, Jan Ahonen opettaa.
Opetustilan valkokankaalla on alkanut pyöriä iltapäivälehtien lööppejä, joissa kerrotan Jeesuksen elämästä. Ahonen ja pappi Samuel Paananen avaavat tapahtumia.
– Ensimmäinen mediamerkintä voisi olla jossain nasaretilaisessa juorulehdessä, joka kertoo, että naimaton nainen odottaa lasta. Iltapäivälehtikonsepti on sillä tavalla realistinen, että sen ajan yleisin radiokanava oli puskaradio. Sana tapahtumista lähti nopeasti kiertämään, Ahonen selittää.
Kohta leiriläiset lähtevät ryhmiin. Tänään tehtävänä on pohtia, mitä Jeesus tekisi 2015-luvun Helsingissä. Millä Jeesus saapuisi kaupunkiin, minkä puolesta puhuisi ja saisiko hän huomiota?
– Olisiko Jeesus romanikerjäläisten kanssa Kalasatamassa vai olisiko hänellä oma talkshow Nelosella? Tässä ei nyt ole kyse siitä, mitkä näkemykset oikeita, vaan kyvystä tehdä aikamatka, Ahonen sanoo.
Illalla viisi riparilaista ja isonen saavat vastata samoihin kysymyksiin nauhalle. Siitä syntyy ensimmäinen radiohartaus.
Yksi isosista lähtee hakemaan talouspaperia. Jonkun kananmuna on tippunut lattialle.
– Ei se haittaa, hän supattaa.
Haastavien paikkojen isoset
Isonen Petrus Tuominen, 17, istuu Merilinnan terassilla. Merilinna on Kivisaaren päärakennus, viime vuosisadan alkupuolella rakennettu jugendhuvila. Jonna Peitson kertoman legendan mukaan talon rakennuttaja käytti saarta kieltolain aikana viinan salakuljetukseen.
Nyt pohditaan kuitenkin aamun oppituntia.
– Mitä te ajattelette, vastasiko se lööppien Jeesus oikeaa Jeesusta? Tuominen kysyy.
Aivotyötä. Jacky Guan, Petrus Tuominen, Mona Mylläri ja Kia Toivola miettivät, mitä Jeesus vastustaisi.
Kysymys tuntuu olevan hankalanpuoleinen, eikä Jacky Guanilla, Mona Myllerillä, Kia Toivolalla, Nico Vartijamäellä ja Janne Lyytikäisellä ole asiasta vahvoja mielipiteitä. Pian ajatuksiin tulee kuitenkin vipinää.
– Mitä Jeesus vastustaisi?
– Rasismia, Guan kuittaa heti.
– Terrorismia, Lyytikäinen jatkaa.
– Se Meillä on unelma -tapahtuma, se ois siellä mukana, Toivola toteaa.
– Entä oliko Jeesus tavallinen ihminen vai Jumalan poika? Mitä mieltä ite ootte? Tuominen kysyy.
Vastaukset jakautuvat tasan.
Tämä työmuoto ei toimi, ellei isosiin voi luottaa.
Ryhmätunti loppuu ja riparilaiset lähtevät syömään broileribolognesea ja falafelpullia. Petrus Tuominen huokaa.
– Se, mikä tässä hommassa on kaikista haastavinta, on saada nää nuoret puhumaan, hän toteaa.
Tuominen on isosena konkari, meneillään on jo neljäs leiri. Ja kyllä ne nuoret puhuvatkin.
Terassille istuu Essi Hallikainen, 16, kolmannen kierroksen isonen. Hallikainen toteaa hakeutuneensa isoseksi omien isostensa ansiosta.
– Ne saivat tuntemaan, että isosuus on tosi hauskaa. Minulla on unelma, että voisin olla seurakunnan nuorisotyönohjaaja.
Vuosaaren ripareilla isosille halutaan antaa reippaasti vastuuta.
– Tämä työmuoto ei toimi, ellei isosiin voi luottaa, Jonna Peitso toteaa.
Luottamus ja vastuu näyttävät kolahtavan isosille. Monet ovat leirillä jopa viidettä kertaa. Parikymppinen isonen ei ole Vuosaaressa harvinaisuus.
– Isoskoulutukseen hakeutuu keskimäärin kolmasosa leirin käyneistä. Tänä vuonna hakemuksia tuli 78.
Opettajat. Jan Ahonen, Jonna Peitso ja Samuel Paananen vetävät Kivisaaren mediariparia.
Kaikki halukkaat yritetään saada leireille, mikä on välillä aika palapeli. Vuosaaren seurakunta järjestää kesässä kahdeksan rippileiriä, joten paikkoja kuitenkin on. Mediaripari tämän kesän uutuus.
– Tälle leirille tulivat vetäjiksi Jonna, joka on luova ihminen, ja Jan, joka on mediaihminen. Päätimme siis tehdä tästä luovan mediariparin, Samuel Paananen selittää.
Dana Mononen, 15, ja Saara Lampela, 14, halusivat leirille nimenomaan sen teeman takia.
– Harrastan arjessakin paljon musiikkia ja tanssia, ja kännykkäsysteemit ja Instagramit on käytössä, Lampela selittää.
– Mietin musariparia, mutta ajattelin, että jos on mahdollista yhdistää myös media, niin se on hauska idea. Raamatun teksteihin on täällä erilaisia lähestymistapoja, esimerkiksi iltapäivälehdet ja tv-sarjat, Mononen kertoo.
Myös Gabriel Pekkanen, 15, on viihtynyt. Häntä kiinnostavat etenkin ihmisten mielipiteet Raamatusta.
Kaikki kolme haluavat myös isosiksi.
– Saisi itsekin valvoa öitä ja vahtia toisia, Pekkanen nauraa.
Uskontojenlukutaitoa oppimassa
Päivävapaan aikaan yksi leiriläisryhmä valmistelee iltapäivän jumalanpalveluksen. Leiriläisillä on niissä iso vastuu. Ohjaajat istuvat kappelin takapenkeillä, ja riparilaiset hoitavat liturgian, saarnan ja suntion tehtävät.
Tänään on jouluaamu, leikisti. Vastuuvuorossa on jo terasilla tavattu Petrus Tuomisen ryhmä.
– Liturgin duuni on juontaa, se on tän jumalanpalveluksen Axl Smith, Tuominen selittää.
Vapaaehtoinen löytyykin heti. Janne Lyytikäinen pukee päälleen vihreän kasukan.
– Mikä sen virren nimi oli? Lyytikäinen kertaa.
– Sen nimi oli Maa on niin kaunis, kirjoita se nimi ja numero siihen, Jan Ahonen opastaa.
Ahonen on pappina riparilla vasta toista kertaa. Hän työskentelee tuottajana Valomerkissä, mutta halusi lähteä tänä kesänä myös leiritöihin.
– Teologisesti toivoisin, että leiriläisille jäisi mieleen, että anteeksiantavan Jumalan ja katuvan ihmisen väliin ei saa laittaa mitään. Armo kuuluu kaikille.
Ahosen puheenparressa kuuluu körttiläinen vivahde, ja hänen paitansa mainostaakin pienellä Herättäjä-yhdistystä.
Mediariparilla on kuitenkin muitakin tavoitteita.
– Medianlukutaidon näkökulmasta haluaisin, että leiriläiset oppisivat uskontojenlukutaitoa. Että ollaan sen verran sisällä omassa luterilaisessa uskossa, että tiedetään mitä siihen kuuluu ja mitä ei.
Jaa tämä artikkeli: