Mennään metsään

Mennään metsään

Miten pakataan päiväreppu, löydetään lähiseudulta uusi retkikohde tai rakennetaan perhosille mesikahvila? Kevään retkeilykirjat opastavat.

Teksti Pihla Tiihonen

1. Raija Hentman: Etelä-Suomen retkeilyopas. Luontokohteita pääkaupunkiseudun reunamilla. (Minerva 2014)

2. Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine: Suomen lasten retkeilyopas. (Otava 2014)

3. Jo Schofield – Fiona Danks: Villi kaupunki. Hauskaa tekemistä kaupunkiluonnossa. Suomentanut Maisa Tonteri. (Lasten Keskus 2014)

4. Titta Kuisma – Laila Nevakivi: Lapsen oma luontoretki. Seikkailuja mökkimaisemissa. (Minerva 2014)

5. Maikki Harjanne: Mintun luontokirja. (Otava 2014, kuudes painos)

 

Minne mennään

1. Luontokohteisiin pääkaupunkiseudun reunamille. Kirja on jaoteltu sen mukaan, retkeilläänkö korkeintaan 50, 70, 90 vai 110 kilometrin etäisyydellä Helsingin Senaatintorista. Vaellusopas Raija Hentman esitteli Helsingin, Espoon ja Vantaan luontokohteet jo vuonna 2010 ilmestyneessä Pääkaupunkiseudun retkeilyoppaassa, joten tästä kirjasta ne on rajattu pois.

2. Päiväretkille ja pidemmille vaelluksille. Retkioppaassa kierretään Suomen eri luontotyypit merenrannoilta soille ja kalajärviltä tuntureille.

3. Pysytään kaupungissa. Retkikohteeksi käy vaikka hautausmaa, joentörmä tai viljelypalsta-alue, eikä kerrostalopihaakaan pidä väheksyä. Kaupunkimetsissä riittää koluttavaa vuosiksi.

4. Vietetään kesää mökillä järven rannalla.

5. Kotipihaan, lähiniitylle ja metsään.

 

Mitä siellä tehdään

1. Eniten kävellään, joissain paikoissa melotaan tai pyöräillään. Kirja kertoo myös nuotio- ja uimapaikoista sekä vinkkaa marja- ja sieniapajille. Yöksi palataan kotiin.

2. Luonto esitellään monipuolisena harrastuspaikkana. Oppaassa neuvotaan esimerkiksi geokätkentää, vesillä liikkumista, suunnistusta ja linturetkeilyä.

3. Seikkaillaan urbaanissa luonnossa lasten ehdoilla ja askarrellaan luonnon materiaaleista. Luontoa myös houkutellaan pihalle esimerkiksi rakentamalla perhosille mesikahvila. Tai sitten perhoset piirretään katutaiteeksi asfalttiin.

4. Kaikki ihanat kesämökkikliseet käydään läpi. Lisäksi lapset leikkivät savusaunassa asuvan vanhan tontun kanssa.

5. Minttu piirtää ja kirjoittaa luontohavaintojaan muistikirjaan. Hän laskee talvella mäkeä ja kerää syksyllä marjoja ja sieniä. Minttu kuljettaa metsästä kotiin aarteita kuten vaahteransiemenen, jonka voi kiinnittää nenään.

 

Kenelle sopii

1. Oppaasta on eniten iloa luonnosta pitävälle autoilijalle, joka haluaa Keskuspuistosta ja Nuuksiosta uusille poluille. Koiranomistajille kerrotaan, saako lemmikin ottaa mukaan. Joukkoliikennettä käyttävät joutuvat selvittämään kulkuyhteytensä itse.

2. Kustantaja suosittelee Suomen lasten retkeilyopasta 9–15-vuotiaille, mutta siitä hyötyy myös aikuisena retkeilyn aloittava. Nuoren kohdeyleisön huomaa lähinnä huutomerkeistä. Teksti on muuten asiallista ja täynnä tietoa.

3. Varhaiskasvattajat ja opettajat huomio! Villi kaupunki esittelee paljon ekologista ja täysin tai lähes ilmaista tekemistä lähiluonnossa. Sopii loistavasti myös luonnosta kiinnostuneelle kaupunkilaisperheelle, joka jaksaa nähdä vähän vaivaa. Kouluikäiset voivat toteuttaa monta ideaa itsenäisestikin.

4. Mukaan mökille. Iltasaduiksi sopiva tarina lapsiperheen kesämökkeilystä vuorottelee tietosivujen kanssa.

5. Kirjaa suositellaan yli 3-vuotiaille. Minttua seurataan siinä 6-vuotissyntymäpäivästä 7-vuotiskemuihin. Osa kirjasta on kirjoitettu tikkukirjaimilla, joiden joukossa on sanoja korvaavia piirroskuvia. Ne sivut sopivat lukemaan opettelevan lapsen tavailtaviksi.

 

Erityistä

1. Joka retkikohteesta kerrotaan vaativuus sekä reitin pituus tai alueen koko. Lisäksi kerrotaan mitä palveluita alueella on, kuinka hyvin reitti on merkitty maastoon ja miten sen tavoittaa autolla.

2. Käytännön vinkkejä on valtavasti: näin teet tikkupullan nuotiolla, pakkaat repun päiväretkelle, tunnistat sinilevän, ennustat sateen, kiinnität veneen paalusolmulla ja teet vesikiikarin vedenalaisen maailman tarkkailuun.

3. Englannissa kirjoitettu opas henkii parkour-harrastajien ja joutomailla puuhaavien sissiviljelijöiden arvomaailmaa. Urbaani ympäristö otetaan uudella tavalla haltuun. Lasten leikit murtautuvat ulos leikkipuistoista.

4. Luonnon ohessa perehdytään vanhoihin kansanuskomuksiin, kuten saunatonttuihin ja tulesta syntyviin salamantereihin.

5. Kirjassa tutustutaan myös vuodenaikoihin liittyviin juhliin ja perinteisiin – sekä keksitään oma. Mintun perhe viettää kesäkuussa ulkona voikukkapäivää, jolloin tehdään seppeleitä. Päivänsankari on se, joka onnistuu juomaan mehunsa ilman käsiä ja läikyttämättä.

 

Lainaus

1. ”Elisaaressa tuntuu siltä kuin olisi siirtynyt Keski-Eurooppaan, sillä Suomen kolmanneksi suurin luonnontilainen tammisto on taigametsien kasvatille eksoottinen.”

2. ”Seuraavan päivän kuivat alusvaatteet voi sujauttaa makuupussin jalkopäähän, mistä ne on lämpiminä mukava pukea aamulla päälle.”

3. ”Lähettäkää toisillenne vuorotellen kuvia esimerkiksi puiston kohteista käyttäen Snapchattia tai Whatsappia. Jokainen näkee vilauksen kuvista. Pystyvätkö kaikki tunnistamaan jokaisen kuvan ottopaikan? Kuka juoksee vikkelimmin paikkaan, jossa kuva on otettu?”

4. "Veden pintakalvolla hiihtelevä, veikeä vesimittari on petoeläin, joka syö pieniä hyönteisiä.”

5. – Onpa merkillinen ilma! Minttu päivittelee, kun ulkona paistaa aurinko ja sataa yhtä aikaa. – Tällaisella säällä hiiret viettävät häitä, äiti kertoo.

Jaa tämä artikkeli: