Mestareiden näyttely Valamossa
Esillä. Adolf von Beckerin Kristus-maalaus on yksi kristillisen taiteen näyttelyn 76:sta teoksesta Valamossa. Kuva: Valamon luostari

Esillä. Adolf von Beckerin Kristus-maalaus on yksi kristillisen taiteen näyttelyn 76:sta teoksesta Valamossa. Kuva: Valamon luostari

Mestareiden näyttely Valamossa

Suomalaistaiteilijoiden raamattuaiheiset teokset eivät ole olleet aiemmin näin kootusti esillä.

Valamon luostarin syyskauden näyttely Mestarin jälki avaa kristinuskoa ja Jeesuksen elämää uudella tavalla. Suomen kultakauden Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Maria Wiikin, Amelie Lundahlin, Juho Rissasen ja monien muiden teokset kertovat myös taiteilijoiden hengellisistä näkemyksistä.

Näyttelyssä on edustettuna 1500–1900-lukujen ajanjakso, johon Oulun ortodoksinen piispa Arseni on koonnut 76 teosta Suomen laajimmasta kristillisaiheisten töiden yksityiskokoelmasta. Kristilliset aiheet eivät ole olleet suomalaistaiteilijoilla yleisiä. Siksi näyttely tuo elähdyttävää näkökulmaa heidän tuotantoonsa.

Vanhan testamentin tapahtumista Väinö Hämäläisen Mooseksen laintaulussa taiteilija on uskaltautunut kuvaamaan Jumalan voimaa persoonallisella tavalla. Yksi näyttelyn kohokohdista on Venny Soldan-Brofeltin öljyvärityö Kristus herättää Jairuksen tyttären, jossa eri ihmisten ja pienen lapsenkin hämmästys tulee kohti. Yleisesti teoksissa korostuu Jeesuksen merkitys eri ihmisille.

Helene Schjerfbeckin Ylösnousemus vuodelta 1896 on mielenkiintoinen vertailukohde taiteilijan tummanpuhuviin omakuviin. Työ jäi taiteilijan ainoaksi alttaritauluksi. Aukusti Tuhkan litografia Pilkattu kertoo Kristuksen kärsimyksestä ja piinasta.

Näyttelyn taiteilijat ovat käyttäneet erilaisia tekniikoita ja tyylejä. Kristillinen symboliikka ja sen merkitys näyttäytyvät selkeinä. Esimerkiksi Magdalan Mariaa läntinen kristillinen traditio pitää katumuksen symbolina, ja hänestä on esillä useita teoksia. Ecce homo eli Katso ihmistä -kuvat muistuttavat puolestaan Jeesuksen ihmisenä elämisestä ja kärsimyksen kokemuksesta. Toisissa töissä taas korostuvat valo, kaipaus ja toivo.

Yksi tunnetuista näyttelyn töistä on Hugo Simbergin Kuoleman puutarha, joka pääkalloineen poikkeaa muusta näyttelyn tarjonnasta.

Muutama teoksista on suorastaan humoristisia, ja ainakin yhdessä on nähtävissä jopa sarjakuvamaisia piirteitä. Myös kirkkorakennuksista on edustettuina niin isojen kaupunkien kuin pienempien pitäjien kirkot. Yksi pysähdyttävimmistä kirkkokuvista on Amelie Lundahlin Sisäkuva keskiaikaisesta kirkosta. Näyttelyn päättää Inari Krohnin Pääsiäisyö. Se antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan kristillinen taide on edennyt, ja jättää kiinnostuksen taiteilijoiden kristillisiin näkemyksiin.

Mestarin jälki raottaa suomalaistaiteilijoiden hengellisiä näkemyksiä kultakaudelta tähän päivään. Mukana on myös ulkomaisten mestareiden töitä 1500-luvulta alkaen.

Virpi Kirves-Torvinen
Mestarin jälki -näyttely Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa Heinävedellä 17.1. 2015.asti. Lähde: Väisänen, Liisa: Kristilliset symbolit Ikkuna pyhään
(Kirjapaja 2011).

Jutun alkuperäinen versio on julkaistu Kotimaa-lehdessä 25.9.2014.

Jaa tämä artikkeli: