null Mestarin salatut sävelet

Nuotteja järjestämässä. Kalervo Kärki ajattelee, ettei hänen isänsä Toivo Kärki koskaan mielessään hylännyt uskoa vaan se kulki hänen mukanaan, vaikka hän iskelmäuraa luodessaan jättikin hengellisyyden taka-alalle.

Nuotteja järjestämässä. Kalervo Kärki ajattelee, ettei hänen isänsä Toivo Kärki koskaan mielessään hylännyt uskoa vaan se kulki hänen mukanaan, vaikka hän iskelmäuraa luodessaan jättikin hengellisyyden taka-alalle.

Mestarin salatut sävelet

Ikivihreistä iskelmistään tunnetun säveltäjä Toivo Kärjen jäämistöstä on löytynyt kokoelma hengellisiä lauluja, jotka paljastavat mestarista uuden puolen.

Pastori Frans Kärki oli vakaumuksellinen mies. Hän suhtautui uskonasioihin mitä suurimmalla vakavuudella eikä hyväksynyt maallisia huvituksia. Ester-vaimo oli lähetyssaarnaajan tytär, ja perheen seitsemää lasta kasvatettiin tiukasti kristillisiin arvoihin tukeutuen.

Perheen musiikillisesti lahjakas poika Toivo Kärki kierteli nuoresta asti isänsä mukana tämän pitäessä seuroja ja säesti virrenveisuuta harmonilla. Harras hengellisyys oli läsnä pienestä pitäen.

Kun Toivo oli 13-vuotias, isän ja pojan yhteistyönä syntyi kappale Leivonen lumimyrskyssä. Sanat olivat isän, sävellys pojan käsialaa. Miten rohkenet lauluja laulaa / pyry-yö sinut kuolohon vie / miten tarkenet ylhäälle lentää / ylen synkkä on toivosi tie, kappaleessa lauletaan. Kyseessä oli tulevan säveltäjämestarin tiettävästi ensimmäinen hengellinen sävellys.

– On uskomatonta, että Leivonen lumimyrskyssä on 13-vuotiaan säveltämä. Se on melodisesti ja soinnullisesti rohkea ja ennakkoluuloton, pohtii Toivo Kärjen poika Kalervo Kärki.

– Siinä on varsin poikkeavia ratkaisuja, ja se on sävellyksenä ansiokkaampi kuin isäni myöhemmät hengelliset laulut.

Tuo ensimmäinen hengellinen sävellys osoitti suunnan, johon Toivo Kärki olisi tiettävästi mielellään lähtenyt kulkemaan. Kodin hengellinen perintö eli hänessä vahvana ja hän suunnitteli lukkarikouluun hakeutumista. Vuodelta 1933 löytyy toinenkin hengellinen laulu, Iloa, joka ilmestyi Nuorison ystävä -lehdessä painettuna nuottina. Samoihin aikoihin Kärjen polku alkoi kuitenkin erkaantua lapsuuden maailmasta. Seuraavat hengelliset sävellykset syntyivät vasta noin neljän vuosikymmenen kuluttua.

Toivo Kärki loi vertaansa vailla olevan uran iskelmäsäveltäjänä. Levytettyjä kappaleita on noin 1 500, mutta silti

Säveltäjä, pianisti ja orkesterinjohtaja. Toivo Kärki (1915–92) huhtikuussa 1964. Kärki oli suomalaisen kevyen musiikin tunnetuimpia hahmoja.

jäämistöstä on löytynyt yli pari sataa tuntematonta sävellystä. Kalervo Kärki on käynyt vuonna 1992 kuolleen mestarin jäämistön läpi. Se oli massiivinen urakka.

– Materiaalit olivat järjestämättä, joten kävin niitä läpi pikkuhiljaa, Kalervo Kärki kertoo.

– Nuottien joukosta löytyi viitisentoista pienehköä hengellistä kappaletta, joiden olemassaolosta en aiemmin ollut tietoinen. En tiennyt, mihin olisin niitä tarjonnut, joten ne pysyivät edelleen arkistossa.

Kappaleet kuitenkin lisättiin www.toivokarki.net-sivustolta löytyvään täydelliseen teosluetteloon. Sieltä ne huomasi Kärjen tuotantoon perehtynyt lavialainen musiikin monitoimimies Joni Renfors, joka alkoi kysellä kappaleiden perään.

– Huomasin, että ne ovat kaikki pieniä helmiä. Lopulta päätin tuottaa konsertin, jossa kantaesitettiin kaikki Toivo Kärjen valmiiksi työstämät hengelliset kuorolaulut, Renfors kertoo.

Yleisön vastaanotto oli Renforsin mukaan huikea. Suomalainen kirkkomusiikki on hänestä yleisilmeeltään hieman yksitoikkoista, joten Kärjen laulut tuovat raikkaudellaan ja vivahteikkuudellaan siihen elähdyttävän tuulahduksen.

Tieto ainutlaatuisista sävellyksistä kantautui myös Pakilan seurakunnan eläkkeellä olevan kanttorin Rauno Myllylän korviin. Hän toimi viime talven Espanjan Aurinkorannikolla suomalaisen seurakunnan kanttorina ja otti Kärjen hengellisiä sävellyksiä musiikkiryhmiensä ohjelmistoon.

– Nämä laulut ovat koko Suomen kansalle ainutlaatuinen aarre. Niissä kuuluu lähes parin tuhannen kappaleen säveltämisestä syntynyt kokemus, ja ne ovat tyylillisesti aivan huippuluokkaa, Myllylä hehkuttaa.

– Laulut on sävelletty ja sovitettu kuorolle. Vaikka ne ovat taidokkaita, ne ovat samalla kauniin yksinkertaisia.

Ei ole sattumaa, että Toivo Kärjen hengellinen tuotanto on noussut esiin vasta nyt. Ryhtyessään luomaan iskelmäuraa hän jätti hengellisyyden taka-alalle elämässään – itse asiassa päätös ryhtyä lyseon jälkeen ravintolamuusikoksi tulehdutti hänen ja Frans-isän välit vuosikausiksi. Hengellisyys ei sopinut uuteen imagoon.

– Mielessään isäni ei koskaan hylännyt uskoa, vaan se kulki aina hänen mukanaan, Kalervo Kärki sanoo.

– Vanhemmilla päivillään hän pohdiskeli mielellään elämänkatsomuksellisia kysymyksiä. Sisimmässään hän oli vakaa uskovainen.

Säveltäjä seurasi tarkkaan, mitä kirkkomusiikin saralla tapahtui. Uran viimeisinä vuosikymmeninä 1970- ja 80-luvulla Toivo Kärki alkoi jälleen itsekin säveltää hengellistä musiikkia.

– Isäni osallistui hengellisen musiikin sävellyskilpailuihin, mutta ei ole tietoa, miten niissä kävi. Vaikka laulut olivat pienimuotoisia, hän varmasti koki ne tärkeiksi, Kalervo Kärki sanoo.

Nyt toivomuksena on saattaa laulut laajempaan tietoisuuteen. Niitä on muun muassa tarjottu virsikirjan lisävihkotoimikunnalle. Useat kirkkokuorot ovat tilanneet nuotteja käyttöönsä, ja Kalervo Kärjen mielestä olisi ihanteellista, jos joku ottaisi nuotit julkaistavakseen yhtenäisenä niteenä. Hän iloitsee aina saadessaan isänsä tuntematonta tuotantoa julki.

– Isäni kuolemasta on yli kaksikymmentä vuotta. Aika on kypsä hänen elämäntyönsä objektiiviselle arvioinnille. Nyt pystytään näkemään, että hän oli muutakin kuin iskelmäsäveltäjä. Kuva on laajentunut ja viimein aletaan nähdä, kuka oikeastaan oli Toivo Kärki.

Säveltäjäpoikansa uraa oppi elinaikanaan arvostamaan myös Frans Kärki.

– Välit lientyivät vuosien varrella, ja isoisäni loppuvuosina heillä oli hyvät välit. Ja kun radiossa soi Toivo Kärjen iskelmä, Frans kertoi ylpeänä, että tämän on säveltänyt minun poikani, Kalervo Kärki muistaa.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi