null Metsähallitus hakee lampaiden rapsuttelijoita ensi kesäksi

Lammaspaimenen tehtäviin kuuluu muun muassa lampaiden laskeminen. Kuva: Eveliina Nygren/ Metsähallitus

Lammaspaimenen tehtäviin kuuluu muun muassa lampaiden laskeminen. Kuva: Eveliina Nygren/ Metsähallitus

Metsähallitus hakee lampaiden rapsuttelijoita ensi kesäksi

Kansallispuistoihin etsitään lammaspaimenia. Ennätyksellisen moni on jo hakenut tehtävään.

”Tarjoilla on aika erilaista kesälomailua kuin tyypillisesti. Pääsee aivan luonnon helmaan ja osassa kohteista saa olla aika yksin omassa rauhassa”, kuvailee erikoissuunnittelija Eveliina Nygren Metsähallituksesta.

Metsähallitus on laittanut käyntiin perinteisen lammaspaimenten haun. Ideana on, että lomalainen vuokraa viikoksi kansallispuistossa sijaitsevan rakennuksen ja saa samalla hoidettavakseen lammaslauman.

Lampaiden hoito ei vaadi kovin paljoa aikaa tai osaamista. Kaupunkilainenkin selviää askareista leikiten.

”Lammaspaimenen tehtävänä on päivittäin laskea lampaat. Jos on karkulaisia, niin paimen ilmoittaa siitä eteenpäin. Lisäksi paimen vaihtaa vedet lampaille”, Nygren kertoo.

Karkureita ei paimenen tarvitse lähteä etsimään, vaan ammattilaiset hoitavat niiden etsinnän. Lammaslaumat eivät ole valtavia, vaan kohteesta riippuen lampaita on viidestä kahteenkymmeneen.

Monta syytä paimennukseen

Lammaspaimeneksi hakeutuu Nygrenin mukaan hyvin monenlaisia ihmisiä. Osaa houkuttaa kansallispuiston retkeilymahdollisuudet, toiselle tärkeää on rauhallisuus ja kolmannelle pesti on elämys.

”Paimeneksi hakeutuu paljon perheitä, jotka haluavat, että lapset saavat kokemuksen maatilalla elämisestä. Myös moni kaupunkilainen hakee paimeneksi”, kertoo Nygren.

Lapsiperheitä houkuttelee varmasti myös lampaiden helliminen. Lampaita saa rapsutella mielin määrin.

Tänä vuonna paimenia haetaan kymmeneen eri luontokohteeseen. Uusina tulokkaina ovat Lemmenjoen, Koloveden ja Syötteen kansallispuistot sekä Elimyssalon luonnonsuojelualue.

Vähän mukavuuksia

Paimenille tarkoitettuihin rakennuksiin mahtuu yöpymään kohteesta riippuen 2–20 henkilöä. Rakennuksiin ei pääasiallisesti tule juoksevaa vettä ja vessana toimii kuivakäymälä.

Monessa kansallispuistossa paimenten käytössä on sauna. Osassa kohteista pääsee jopa savusaunan löylyihin.

Viikko lammaspaimenena maksaa 350 tai 400 euroa kohteesta riippuen. Raha käytetään lampaiden ja ympäröivän kansallispuiston hoitoon.

Paimennus on ollut aiempina vuosina hyvin suosittua. Viime vuonna 913 haki lammaspaimeneksi. Tänä vuonna määrä ylittyi jo toisena hakupäivänä.

Haku lammaspaimeneksi on auki maanantaihin 25.1. kello 12 asti. Metsähallitus arpoo kaikista hakijoista tulevat lammaspaimenet helmikuun aikana.

Hakemuksen lammaspaimeneksi voi lähettää Metsähallituksen verkkosivuilta.

Kolin perhoset saavat kiittää lampaita

Kuva: Anni Koskeli / Metsähallitus

”Lampaat ovat kansallispuistoissa perinnemaisemien hoitajia. Ne pitävät maisemia auki, jotta kedoille ja niityille tyypilliset lajit viihtyvät siellä”, Eveliina Nygren sanoo.

Luonnonarvoiltaan merkittävimpiä perinnemaisemia ovat etenkin niityt ja kedot. Ne ovat monen uhanalaisen eliölajin elinympäristöjä. Kolin kansallispuistossa on esimerkiksi ainutlaatuisen paljon perhosia. Yksi syy on se, että siellä on pidetty lampaiden avulla perinnemaisemia auki.

”Perinnemaisemien määrä on Suomessa vähentynyt. Niistä on tärkeä pitää huolta”, painottaa Nygren.

Jaa tämä artikkeli: