Mielipide: Mikael Agricola ei keksinyt vanhurskautta

• 29.05.2020 13:44
• Mikko Heikkilä

Kirkko ja kaupungissa julkaistiin Valpurin aattona kiintoisa juttu Uuden testamentin uusimmasta suomennostyöstä. Jutussa mainittiin sana dikaiosyne, ”jonka Mikael Agricola päätti 1500-luvulla suomentaa vanhurskaudeksi”.

Adjektiivi vanhurskas ja siitä johdettu substantiivi vanhurskaus eivät nähdäkseni ole Turun piispana 9.4.1557 kuolleen Michael Agricolan keksimiä, vaan ne lienevät kuuluneet jo (myöhäis)keskiajan suomen kristilliseen sanastoon ja ovat siten Ruotsin valtakunnassa 1530-luvulta alkaen toteutettua reformaatiota vanhempia.

Siihen viittaa ainakin neljä seikkaa:

1) Puheena olevat sanat esiintyvät myös muun muassa Uppsalan evankeliumikirjassa, joka on Agricolan painettua tuotantoa hieman varhaisempi.

2) Yhdyssanan va(a)nhurskas (= vaka-sanan genetiivimuoto + hurskas, joka tarkoitti alkujaan tietäväistä, nokkelaa, reipasta tai nopeaa) varhain epäsäännöllisesti lyhentynyt äänneasu viittaa siihen, ettei vanhurska(u)s ollut ensiesiintymiensä aikaan 1540-luvun alussa mikään uudissana.

3) Vanhurska(u)s oli ilmaisuna vakiintunut jo 1540-luvun teksteissä.

4) Sanan vanhurskas merkityssisältö ”oikein reipas ja tietäväinen” kielii luterilaisuudelle epätyypillisestä näkemyksestä, jossa vanhurskautus eli Jumalalle kelpaavaksi tuleminen ei tapahdu yksin Jumalan armosta uskon kautta, vaan siihen vaikuttavat myös ihmisen ansiot. Hurskas esiintyi todistettavasti suomen kielessä keskiajalla.

Mikko Heikkilä
monitieteisen diakronisen kielentutkimuksen dosentti

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Portot ja irstailijat, aikanne on ohi! Uutta testamenttia suomennetaan uusiksi, mutta Paavalin hirveät lauseet ja kääntymättömät sanat mutkistavat työtä

Hengellisyys 30.4.2020

Tutkijat Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen kääntävät Uutta testamenttia suomeksi. Mutta miksi nykypäivän suomalaiset lukisivat mieluummin Raamattua kuin Harry Potteria?

---