”Minä olen Muhammad.” Tammikuussa sadat muslimit osoittivat mieltään terrorismia vastaan Pariisissa. Näiden mielenosoittajien kylteissä lukee: ”Minä olen muslimi. Kuulun muslimiyhteisöön ja olen terrorismia vastaan” ja ”Minä olen muslimi. Rakastan profeettaani.”
Mihin islam on menossa?
Suomalaisasiantuntijan mukaan islamin suhde muuhun maailmaan ratkaistaan Lähi-idässä.
Teksti Juhani Huttunen
Kuva Pascal Rossignol / Lehtikuva / Reuters
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, kenttärovasti evp Seppo Kangas arvioi, että islamin suhde muuhun maailmaan tullaan ratkaisemaan Lähi-idässä.
– Se johtuu siitä, että vaikka Lähi-idän muslimit muodostavat vain vähemmistön maailman puolestatoista miljardista islaminuskoisesta, Lähi-itä elää suhteessa rahaan ja Eurooppaan enemmän kuin muut, Kangas sanoo.
– Kukaan ei ole kiinnostunut pelkästä hiekasta, mutta öljy tekee Lähi-idästä edelleen tärkeän.
Satiirilehti Charlie Hebdoon tehdyn iskun johdosta eurooppalaisia kiinnostaa islamin suhde demokratiaan. Kun arabikevät joulun alla 2010 alkoi Tunisiassa, ajateltiin, että arabimaailmaan saadaan vihdoin demokratia.
– Se oli harhakuvitelma. Ei voi olla islamilaista valtiota, joka on hallitusmuodoltaan demokraattinen, Kangas sanoo.
– En puhu eurooppalaisesta valtiosta, jossa on demokratiaa kannattava muslimiväestö, vaan puhun nimenomaan islamilaisesta valtiosta, jonka hallitusmuoto on uskonnollinen.
Kankaan mukaan islam tarkoittaa suomeksi alistumista Allahille. Saman verbin johdannaisena muslimi tarkoittaa ”häntä, joka on alistunut”. Islamilainen valtio on teokraattinen. Siinä hallinto on alistettu Allahille, Koraanille ja sunnalle eli profeetan elämäntavalle, jota hadithit välittävät. Näistä asioista ei voida äänestää demokraattisesti.
– Niinpä tällainen hallinto ei tunne uskonnonvapautta.
Kankaan mielestä kuitenkin Egypti on tällä hetkellä nousemassa ratkaisevaan asemaan sekulaarisemman muslimivaltion tiennäyttäjänä.
– Sekulaarisella politiikallaan se pyrkii hallinnollisesti ja poliittisesti lähemmäs länsimaista ajattelua.
Egyptissä on kuultu viime aikoina voimakkaita linjapuheita. Uutena vuotena presidentti Abdel Fattah al-Sisi piti Kairossa al-Azhar-yliopistossa puheen, jossa hän arvosteli jyrkästi uskonnollisten johtajien näkemyksiä.
– Tämä ajattelu, en sano uskonto vaan ajattelu, että kirjoitusten ja aatteiden kokonaisuus, jota olemme vuosia pitäneet pyhinä siihen pisteeseen, että niistä erottautuminen on tullut mahdottomaksi, on suututtanut koko maailman! Sisi sanoi puheessaan.
– Viittaan tässä uskonnolliseen papistoon... On käsittämätöntä, että ajattelun, jota pidämme kaikkein pyhimpänä, pitäisi aiheuttaa se, että koko umma [islamilainen maailma] on ahdistuksen, vaaran, tappamisen ja tuhon lähde koko maailmalle. Mahdotonta!
Charlie Hebdon tapahtumien jälkeen vaikutusvaltainen Egyptin suurmufti Shawqi Allam antoi uutistoimisto Reutersin mukaan julkilausuman, jossa hän varoitti julkaisemasta toistamiseen Muhammad-piirrosta.
”Tämä julkaisu aiheuttaa uuden vihan aallon Ranskassa ja länsimaisessa yhteiskunnassa yleisesti, ja se, mitä lehti tekee, ei palvele sivilisaatioiden rinnakkaiseloa ja vuoropuhelua”, Allam totesi julkilausumassaan. Hän tuomitsi myös terrori-iskun.
Tammikuun puolivälissä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan syytti Reutersin mukaan länttä tekopyhyydestä, kun se ei kykene tuomitsemaan muslimeja vastaan tehtyjä iskuja.
– Lännen tekopyhyys on ilmeistä. Muslimeina me emme ole koskaan ottaneet osaa terroristisiin joukkoteurastuksiin. Tässä on taustalla vain rasismi, vihapuhe ja islamofobia, Erdoğan sanoi.
Muhammadin pilkkaaminen loukkaa Seppo Kankaan mukaan kaikkia muslimeja syvästi. Kun syksyllä 2014 muutama aktivisti Libanonissa käynnisti terrorisminvastaisen Twitter-kampanjan aihetunnisteella #BurnISISFlagChallenge, heille vaadittiin rangaistusta Jumalan pilkasta.
– Isis-lippu on profeetan sotalippu. Sen valkoisessa osuudessa on Muhammadin sinetti, jonka yläpuolella on kirjailtu shahada eli muslimien uskontunnustus, Kangas sanoo.
– Siksi Isis-lipun polttaminen loukkaa yli puolentoista miljardin muslimin uskonnollisia tunteita.
Kangas korostaa, ettei islamista voi kuitenkaan puhua yhdestä kivilohkareesta veistettynä monoliittina.
– Itse jaan islamin neljään päälohkoon. Saudi-Arabia on esimerkki traditionalismista. Egypti edustaa sekularistista islamia. Länsimaistuneiden siirtolaisten islamia voidaan osin nimittää modernismiksi, Kangas luettelee.
– Näiden lisäksi neljäntenä on jihadistinen militantti islam. Sen taustalla on Egyptissä perustettu Muslimiveljeskunta, josta Hamas, Islamilainen Jihad, Al-Qaida, Isis ja muut jihadistiryhmät juontavat juurensa. Shialaisella puolella samalla ajatuksella toimivat Hizbollah ja Khorasan, Kangas sanoo.
Hänen mukaansa terrori-iskut ovat usein uskonnollisesti motivoituja.
– Me määrittelemme terrorismin omasta näkökulmastamme, mutta jihadisti puhuu pyhästä sodasta. Jihadistit identifioituvat juuri militanttiin islamiin. He kaivavat Koraanista, sunnasta ja haditheista oikeutuksen itselleen.
Ongelmana ei ole modernistinen islam.
– Demokraattisen elämänmuodon sisäistäneet sadat miljoonat siirtolaiset, malliesimerkkinä meidän omat tataarimme, eivät ole kenellekään vaaraksi.
– Ongelmana ovat ainoastaan ääriliikkeet, jotka elävät symbioosissa vääräuskoisen Euroopan kanssa. Nyt ne profiloituvat aiempaa raaemmin. Viisi vuotta sitten kukaan ei kuvitellut näkevänsä teloitusvideoita.
Kankaan mukaan kaikki kristitytkään eivät rakasta rauhaa.
– Itse olen teologina niin rajoittunut, etten usko kenenkään omistavan Jumalaa. Jos Jumala eri nimillä omistaisi meidät, se olisi kova sana.
Jaa tämä artikkeli: