null Mihin islam on menossa?

Mihin islam on menossa?

Suomalaisasiantuntijan mukaan islamin suhde muuhun maailmaan ratkaistaan Lähi-idässä.

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, kenttärovasti evp Seppo Kangas arvioi, että islamin suhde muuhun maailmaan ratkaistaan Lähi-idässä.

"Vaikka Lähi-idän muslimit muodostavat vain vähemmistön maailman puolestatoista miljardista islaminuskoisesta, se elää suhteessa rahaan ja Eurooppaan enemmän kuin muut. Kukaan ei ole kiinnostunut pelkästä hiekasta, mutta öljy tekee Lähi-idästä edelleen tärkeän", Kangas perustelee.

Charlie Hebdoon tehdyn iskun ja Kööpenhaminan terrori-iskun jälkeen islamin suhde demokratiaan kiinnostaa eurooppalaisia. Kun arabikevät alkoi Tunisiassa joulun alla 2010, ajateltiin, että vihdoin arabimaailmaan saadaan demokratia.

"Se oli harhakuvitelma. Ei voi olla islamilaista valtiota, joka on hallitusmuodoltaan demokraattinen."

Kangas korostaa, että hän ei puhu eurooppalaisesta valtiosta, jossa on demokratiaa kannattava muslimiväestö, vaan islamilaisesta valtiosta, jonka hallitusmuoto on uskonnollinen.

Islamilainen valtio on teokraattinen. Sen hallinto on alistettu Allahille, Koraanille ja sunnalle eli profeetan elämäntavalle, jota perimätieto eli hadithit välittävät. Kankaan mukaan islam tarkoittaa suomeksi alistumista Allahille. Saman verbin johdannaisena muslimi tarkoittaa "häntä, joka on alistunut”.

"Tällainen hallinto ei tunne uskonnonvapautta", Kangas sanoo.

Kankaan mukaan Egypti on kuitenkin tällä hetkellä nousemassa ratkaisevaan asemaan maallistuneen muslimivaltion tiennäyttäjänä. "Egypti pyrkii hallinnollisesti ja poliittisesti lähemmäs länsimaista ajattelua."

Uutena vuotena Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi piti Kairon al-Azhar-yliopistossa linjapuheen, jossa hän arvosteli jyrkästi uskonnollisten johtajien näkemyksiä.

"Tämä ajattelu, en sano uskonto vaan ajattelu, että kirjoitusten ja aatteiden kokonaisuus, jota olemme vuosia pitäneet pyhinä siihen pisteeseen, että niistä erottautuminen on tullut mahdottomaksi, on suututtanut koko maailman", al-Sisi sanoi puheessaan.

"Viittaan tässä uskonnolliseen papistoon... On käsittämätöntä, että ajattelun, jota pidämme kaikkein pyhimpänä, pitäisi aiheuttaa sen, että koko umma [islamilainen maailma] on ahdistuksen, vaaran, tappamisen ja tuhon lähde koko maailmalle. Mahdotonta!"

Charlie Hebdon tapahtumien jälkeen vaikutusvaltainen Egyptin suurmufti Shawqi Allam antoi uutistoimisto Reutersin mukaan julkilausuman, jossa hän varoitti julkaisemasta toistamiseen Muhammad-piirrosta.

”Tämä julkaisu aiheuttaa uuden vihan aallon Ranskassa ja länsimaisessa yhteiskunnassa yleisesti, ja se, mitä lehti tekee, ei palvele sivilisaatioiden rinnakkaiseloa ja vuoropuhelua”, Allam totesi julkilausumassaan. Allam tuomitsi myös Pariisin terrori-iskun.

Tammikuun puolivälissä Turkin presidentti Tayyip Erdogan syytti Reutersin mukaan länttä tekopyhyydestä, kun se ei kykene tuomitsemaan muslimeja vastaan tehtyjä iskuja.

"Lännen tekopyhyys on ilmeistä. Muslimeina me emme ole koskaan ottaneet osaa terroristisiin joukkoteurastuksiin. Tässä on taustalla vain rasismi, vihapuhe ja islamofobia", Erdogan sanoi.

Muhammadin pilkkaaminen loukkaa Seppo Kankaan mukaan syvästi kaikkia muslimeja. Kun syksyllä 2014 muutama aktivisti Libanonissa käynnisti terrorisminvastaisen Twitter-kampanjan aihetunnisteella #BurnISISFlagChallenge, heille vaadittiin rangaistusta jumalanpilkasta.

"Isis-lippu on profeetan sotalippu. Sen valkoisessa osuudessa on Muhammadin sinetti, jonka yläpuolella on kirjailtu shahada eli muslimien uskontunnustus. Siksi Isis-lipun polttaminen loukkaa yli puolentoista miljardin muslimin uskonnollisia tunteita."

Demokraattisen elämänmuodon sisäistäneet sadat miljoonat siirtolaiset eivät ole kenellekään vaaraksi.

Kangas korostaa, ettei islamista voi puhua yhdestä kivilohkareesta veistettynä monoliittina. Itse hän jakaa islamin neljään päälohkoon. Saudi-Arabia on esimerkki traditionalismista, Egypti edustaa sekularistista islamia. Länsimaistuneiden siirtolaisten islamia voidaan osin nimittää modernismiksi.

Neljäntenä on jihadistinen militantti islam. Sen taustalla on Egyptissä perustettu Muslimiveljeskunta, josta juontavat juurensa Hamas, Islamilainen Jihad, Al-Qaida, Isis ja muut jihadistiryhmät. Shialaisella puolella Hizbollah ja Khorasan toimivat samanlaisella pohjalla.

"Me määrittelemme terrorismin omasta näkökulmastamme, mutta jihadisti puhuu pyhästä sodasta. Jihadistit identifioituvat juuri militanttiin islamiin. He kaivavat Koraanista, sunnasta ja haditheista oikeutuksen itselleen."

Kangas tähdentää, että modernistinen islam ei aiheuta ongelmia.

"Demokraattisen elämänmuodon sisäistäneet sadat miljoonat siirtolaiset, malliesimerkkinä meidän omat tataarimme, eivät ole kenellekään vaaraksi."

Sen sijaan ääriliikkeet elävät "vääräuskoisen Euroopan" kanssa huolestuttavassa symbioosissa.

"Nyt ne profiloituvat aiempaa raaemmin. Viisi vuotta sitten kukaan ei kuvitellut näkevänsä teloitusvideoita."

Kangas muistuttaa, että kaikki kristitytkään eivät rakasta rauhaa.

"Itse olen teologina niin rajoittunut, etten usko kenenkään omistavan Jumalaa. Jos Jumala eri nimillä omistaisi meidät, se olisi kova sana."

Jaa tämä artikkeli: