Miinakentillä Afrikassa rotta tekee uroteot
Rottia koulutetaan joka aamu ehdollistamalla. Kun rotta vainuaa maahan piilotetun räjähdeaineen, sille annetaan pieni makupala palkinnoksi. Päivisin ei harjoitella, sillä aurinko porottaa liian kuumasti – aamuisinkin rottien paljaisiin korviin ja häntään laitetaan aurinkorasvaa.

Rottia koulutetaan joka aamu ehdollistamalla. Kun rotta vainuaa maahan piilotetun räjähdeaineen, sille annetaan pieni makupala palkinnoksi. Päivisin ei harjoitella, sillä aurinko porottaa liian kuumasti – aamuisinkin rottien paljaisiin korviin ja häntään laitetaan aurinkorasvaa.

Miinakentillä Afrikassa rotta tekee uroteot

Tarkalla hajuaistilla siunattu savannihamstraajarotta on tehokas työkalu. Apopo-järjestön sankarirotat etsivät miinoja Mosambikissa ja tuberkuloosia Tansaniassa.

Rotta vilistää punaisella savikentällä viiksikarvat väristen. Äkkiä se pysähtyy ja alkaa raapia maata. Otus on löytänyt miinan.

Harjoituskentän laidalla seisova kouluttaja puristaa kädessään olevaa naksutinta. Äänen kuullessaan rotta suuntaa ohjaajansa luokse. Palkkioksi se saa banaaninpalan, ahmaisee sen silmänräpäyksessä, ja sitten jatkuu miinakentän tarkastaminen.

Belgialainen Apopo-kansalaisjärjestö kouluttaa savannihamstraajarottia etsimään miinoja. Olemme Mosambikin keskiosissa sijaitsevan Chimoion kaupungin liepeillä. Täällä otuksia kutsutaan "sankarirotiksi", sillä ne pelastavat ihmishenkiä: miinanraivauksen lisäksi Apopon rotat seulovat tuberkuloosinäytteitä Tansaniassa.

Rotat ovat kustannustehokas työkalu. Niiden kasvattaminen on edullista, ja koulutus tapahtuu yksinkertaisesti ehdollistamalla: kun viiksiniekka löytää pommin, se saa makupalan. Rotta tarkastaa miinoitetuksi epäillyn alueen nopeammin kuin metallinpaljastinta käyttävä ihminen, eikä pienikokoisen otuksen paino laukaise miinoja.

Rotta koulutuksessa. Rotat kulkevat narussa kahden ohjaajan välissä ja oppivat nuuhkimaan sekä merkitsemään räjähteet.

 

Nyt Mosambik on miinavapaa maa

Kansalaisjärjestö Apopon päämaja on Tansaniassa, mutta se tekee kenttätyötä entisillä konfliktialueilla kuten Mosambikissa.

Maahan kylvettiin 1980-luvulla riehuneen sisällissodan aikana kaksi miljoonaa maamiinaa. Rauhansopimus solmittiin vuonna 1992, mutta räjähteiden raivaaminen vei yli kaksi vuosikymmentä: Mosambik julistettiin miinoista vapaaksi vasta tänä syksynä.

Apopon rotilta ei työ kuitenkaan lopu, sillä seuraava raivausurakka odottaa Kambodzassa.

"Juuri nyt meillä ei ole käynnissä yhtäkään kenttäoperaatiota. Rottia pitää silti treenata joka päivä, etteivät ne kadota motivaatiotaan", selittää rottien ja niiden ohjaajien koulutuksesta vastaava Mark Shukuru.

Mark Shukuru vastaa rottien ja niiden ohjaajien koulutuksesta Mosambikissa. Tällä hetkellä hän valmistelee Apopon miinanraivaustyötä Kambodzassa.

 

Tansanialainen Shukuru on työskennellyt Apopolla vuodesta 2001 lähtien. Mosambikissa hän on ollut ollut komennuksilla yhteensä kahden ja puolen vuoden ajan.

"Työskentelin ensimmäistä kertaa miinakentällä vuonna 2011. Totta kai pelotti, varsinkin ensimmäisenä päivänä", Shukuru muistelee. Kenttätyössä hän on kuitenkin oppinut luottamaan rottien taitoihin.

Rotta on kevyt ja nopea kaveri

Rotat haistavat räjähteet jopa puolen metrin maakerroksen läpi.

”Eivät rotat vainua maamiinoja sen tarkemmin kuin metallinpaljastimet, mutta ne ovat paljon nopeampia. Paljastin reagoi kaikkeen metalliin, joten pullonkorkitkin olisi kaivettava esiin varovaisesti. Mutta mehän emme etsi metallia, vaan räjähteitä”, mies virnistää.

Tyypillinen raivauskohde on muutamia kymmeniä metrejä leveä kaistale, jolla voi olla pituutta jopa 20 kilometriä. Ensin alueesta tehdään selvitys, sitten aluskasvillisuus raivataan koneellisesti.
 

Mosambik on miinavapaa, mutta Apopon rottia odottaa uusi raivausurakka Kambodzassa."

- Ville Palonen

 

Lepohetki. Rotat lepäävät Apopon leirin ainoassa rakennuksessa. Rottien mosambikilaiset ohjaajat asuvat puolijoukkueteltoissa.

 

Rottien ohjaajille luodaan metallinpaljastimilla kapeat kävelypolut, joiden väliin jätetään 10 kertaa 20 metrin ruudut. Sellaisen tarkastamiseen menisi yhdeltä mieheltä metallinpaljastimen kanssa koko päivä, mutta rotta hoitaa homman vartissa.

Rottien löydökset merkitään lipuilla ja tuplavarmistetaan metallinpaljastimilla. Lopuksi miinat tuhotaan paikan päällä.
 

Totta kai pelotti, varsinkin ensimmäisenä päivänä."

Mark Shukuru
 

”Toisinaan kohteesta löytyy vain yksi tai kaksi miinaa”, kertoo Shukuru.

”Mutta sekin tarkoittaa, että alue oli miinoitettu.”

Koko kylä vapautui vaarasta

Yksi Apopon raivaamista alueista löytyy Chimoion eteläpuolelta. Ajamme pikkuruiseen Macaten kylään, ohitamme torin ja valtapuolue Frelimon toimiston.

Matka jatkuu parikymmentä kilometriä kuoppaista savitietä, jonka varrella näkyy banaaniviljelmiä ja pyöreitä majoja. Niissä on harvat risuseinät ja ruokokatto.

Perillä odottaa paljasjalkainen mies. 51-vuotias Gabriel Felizberto on asunut savella rapatussa talossaan vaimonsa ja seitsemän lapsensa kanssa jo parikymmentä vuotta. Mies johdattaa minut takapihalla kulkevan voimalinjan luo.
 

Muutama kuukausi sitten täällä ei uskaltanut kävellä."
 

"Muutama kuukausi sitten täällä ei uskaltanut kävellä. Lapsia piti vahtia ja kilipukit pitää narussa, etteivät ne eksy miinakentälle", Felizberto muistelee.

Felizberto kiipeää pusikkoon kaatuneen suurjännitetolpan päälle. Sisällissodan aikana kapinalliset räjäyttivät sen nurin, ja hallituksen joukot miinoittivat pystyttämänsä uuden tolpan – ja samalla koko voimalinjan – estääkseen sabotaasin vastaisuudessa.

Miinakentät vapautuvat viljelylle

Kun Apopo saapui paikalle vuoden 2013 keväällä, Gabriel Felizberto suhtautui rottiin epäillen.

"Mutta kun näin omin silmin niiden työskentelevän, olihan se pakko uskoa."

Apopo tarkasti rottien avulla 82 suurjännitetolppaa, joiden luota löytyi 13 miinaa sekä neljä muuta räjähdettä. Vaatimattomalta kuulostava määrä johtui siitä, että viranomaiset olivat jo kertaalleen raivanneet tolppien ympäristöä.

Entinen miinakenttä. Gabriel Felizberton takapihalla kulkeva voimalinja oli miinoitettu, kunnes Apopo raivasi alueen viime vuonna. Nyt Felizberto aikoo laajentaa maissipeltojaan.

 

Silloin kuitenkin puhdistettiin ainoastaan tolppien huoltoreitit: kauhakuormaajat puskivat pintamaan kasoihin miinoineen päivineen, eikä kukaan enää osannut sanoa, montako räjähdettä alueelle jäi.

Miinojen raivaaminen on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa konfliktialueiden köyhyyttä. Felizberto, joka elättää perheensä maissia viljelemällä, on hyvä esimerkki.

"Aion istuttaa uusia maissipeltoja tuonne asti", mies viittoo seuraavan suurjännitetolpan suuntaan.

”Elämä muuttuu paremmaksi. Nyt kun on enemmän tilaa viljellä, myös tulot kasvavat. Ja lapsetkin saavat leikkiä missä lystäävät.”

Toimittaja ja kuvaaja Ville Palonen on saanut reportaasimatkan kustannuksiin Ulkoministeriön myöntämää toimittaja-apurahaa.

Mikä ihmeen APOPO?

Belgialaisen APOPO-kansalaisjärjestön nimi tulee hollannin kielen sanoista Anti-Persoonsmijnen Ontmijnende Product Ontwikkeling, mikä tarkoittaa henkilömiinojen paikantamisen tuotekehittelyä. Tämä tuotekehittely – eli rottien kouluttaminen – tapahtuu Tansanian Morogorossa sijaitsevassa Apopon päämajassa.

Apopo tekee miinanraivaustyötä muun muassa Mosambikissa, Angolassa ja Kambodzassa. Lisäksi rottia käytetään tuberkuloosin seulontaan. Morogoroon lähetetään pääkaupunki Dar es Salaamin klinikoilta joka viikko satoja ysköspurkkeja.

Rotat löytävät niistä noin 50 prosenttia enemmän positiivisia näytteitä kuin sairaaloiden henkilökunta mikroskoopeillaan. Tuberkuloosiseulontaa tehdään myös Mosambikin pääkaupungissa Maputossa.

Apopo-järjestöllä on 800 työntekijää, joista lähes kaikki ovat paikallisia. Järjestön vuosibudjetti on 8 miljoonaa euroa, josta suurimman osan järjestö saa eri valtioiden (mm. Belgia, Saksa, Norja ja Ruotsi) kehitysyhteistyövaroista. Yksityisiä lahjoituksia se kerää muun muassa sankarirottien adoptio-ohjelman kautta.

Jaa tämä artikkeli: