Rauhamäki tuo työpaikalleen omiakin lemmikkejään, jotka pääsevät toisinaan apuopettajiksi. Emäntä näyttää niiden avulla, miten seuraavaksi toimitaan. Kuva: Sirpa Päivinen
Miira Rauhamäki – koiran ja omistajien kouluttaja
Lobo haukahtelee, sillä uusi paikka saa löytökoiran levottomaksi. Pitäjänmäen tehdasalueella, suuren hallin toisessa kerroksessa, alkaa koira- ja kissakoulu Heiluvan Hännän yksityistunti.
Oppiaineena on uusien ihmisten kohtaaminen. Yrittäjä-kouluttaja Miira Rauhamäki työntää pallopäisen kepin aran saksanpaimenkoirasukuisen Lobon kuonon eteen. Kun keppiä vähitellen lyhentää, koira uskaltaa lopulta haistella vieraan kättä. Lobon tallinnalaiselta koiratarhalta ottanut Carita Laine-Tossavainen on vieressä tukena.
– Hyvä poika, Rauhamäki kehuu, kun koira lähestyy häntä.
On opetettava asia mikä tahansa, Rauhamäki vain vahvistaa hyvää käytöstä.
– Rankaiseminenkin voi tuottaa tuloksia, mutta sen vaikutukset ovat arvaamattomia.
Rauhamäki ottaa esimerkiksi hihnassa vetävän koiran: Jos koiraa nykäisee kuristuspannasta, se tuntee kipua. Jos eläin näkee samalla hetkellä lapsen, se saattaa yhdistää kivun siihen ja alkaa räyhätä lapsille.
Ennen koulutuksen aloittamista kannattaa selvittää, johtuuko huono käytös kivusta, joka tekee eläimestä äreän.
– Useimmiten opetan omistajalle oikeaa käytöstä. Koulutan ihmistä, en eläintä.
Ainakin viisi muuta koulutusyritystä käyttää Helsingissä samoja pehmeitä metodeja. Niistä kaksi, Suomen Eläinkoulutuskeskus ja Masseter, toimivat samoissa tiloissa Rauhamäen koulun kanssa.
Sohvaa kynsivä kissa tarvitsee Miira Rauhamäen mukaan tavallisesti lisää virikkeitä.
– Sisäkissoilla ei juuri ole lajityypillisiä tekemisen mahdollisuuksia. Siksi ne tylsistyvät.
Koulutussalin perällä on värikkäitä renkaita ja kiipeilyesteitä. Ne ovat kissojen agilityrataa varten.
Rauhamäki on huomannut, että yhdessä temppuilu lujittaa kissan ja omistajan suhdetta, mikä helpottaa hoitotoimenpiteitä. Hyvä esimerkki on Rauhamäen oma agilityä harrastava Okra-kissa, joka joutui onnettomuuteen ja leikkaukseen.
– Kun vein Okran röntgeniin, se pysyi paikoillaan ilman nukutusta. Kissa luotti minuun täysin siinäkin tilanteessa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri päätyi kouluttamaan työkseen eläimiä, koska hänen oli perehdyttävä koiraongelmien hoitoon oman sekarotuisen saksanpaimenkoiransa Ruskon vuoksi.
– Se oli melkoinen pakkaus, joka räyhäsi muille koirille.
Rauhamäki opiskeli esimerkiksi pehmeän koirankoulutuksen gurun Turid Rugaasin johdolla. Viime kesänä hän löysi tilat koira- ja kissakoululleen.
– Tämä työ on unelmieni täyttymys, sillä voin yhdistää harrastuksen ja elinkeinon.
P.S. Asun metsän laidalla Espoossa kolmen ihmisen, seitsemän kissan ja neljän koiran kanssa. Osa eläimistä on uudelleensijoitettuja.
Rakastan laumaani, halaamista ja englannin puhumista uusien tuttavien kanssa kaukomailla.
Vaadin muutosta tuotanto- ja lemmikkieläinten kohteluun sekä ilmaston tuhoamiseen.
Lemmikkimessut Vantaan Myyrmäkihallissa 31.10.–1.11.
Jaa tämä artikkeli: