Mikä oli kiitosvirtenä 1863?
Valtiopäivien juhlajumalanpalveluksessa nyt veisattua virttä 321 ei laulettu vuonna 1863, vaikka jumalanpalvelusta valmistellut tiimi niin ylpeänä esitti. Kuten mainitsin, tämä Elias Lönnrotin Te Deum -hymniin tekemä muunnelma on ihan eri virsi, ja tuli virsikirjaan vasta 1886.
Filosofian tohtori Markus Lång esitti (K&k 16.9.), että mainittu virsi olisi esitetty ruotsiksi. Långin lisäys ei ole ristiriidassa esittämäni kanssa, mutta kyseessä on eri virsi. Se on keskiaikaisen Te Deumin melko tarkka käännös. Suomenkielisessä virsikirjassa sen numero on nyt 320, ruotsinkielisessä sitä ei enää ole.
Långin siteeraaman juhlamenosäädöksen mukaan ”Jumalanpalveluksen päätettyä veisataan virsi O Gud, vi lofve dig” (O Jumal’ sinua kiitäm’) rumpujen ja torvien soidessa sekä tykeillä ammuttaissa”. Miksi virsi mainitaan molemmilla kielillä? Ehkä siksi, että se esitettiinkin vastoin Långin esittämää niin.
Kyseinen hymni on alun perin latinankielinen vuorolaulu. Papin ja kuoron sijaan sen veisasivat kansamme edusmiehet vuoroin kummallakin kotimaisella kielellä ruotsiksi 1695 ja suomeksi 1701 virsikirjoista. Myös avauskutsu oli päivän alussa luettu sekä ruotsiksi että suomeksi. Nytkin olisi voitu jatkaa 1863 aloitettua perinnettä ja laulaa Jaakko Finnon alkuperäisin, vuoden 1701 sanoin: ”O Jumal sinua kijtäm / Sinua Herra cunnias pidäm.” Nykyisin virsi alkaa: ”Sinua Jumala, kansasi kumartaa.”
Seppo Väisänen
Jaa tämä artikkeli: