Mikä on pyhää?
Mitä sellaista on, jota haluat viimeiseen asti varjella? Sellaista, joka on sinulle niin arvokasta ja tärkeää, ettet halua sitä vahingoittaa tai menettää etkä salli muidenkaan vahingoittavan. Luonto? Omat lapset? Ystävyys? Rakkaus? Jotkut esineet tai paikat? Tietty kirja? Omat arvot tai usko? Jumala? Raamattu? Alttari?
Vai oletko kokenut pyhyyden läsnäoloa jossakin tilanteessa, tapahtumassa tai hetkessä? Jotakin, mikä on suurempaa kuin arkitavallinen. Sellaista, missä kosketeltavan ja ymmärrettävän pinnan läpi tunkeutuu jotain ihmistä isompaa, jota ei voi selittää, mutta jonka vaistoaa.
Pyhä hetki voi olla löylyn jälkeen rantasaunan laiturilla, kun saa koiran kanssa katsella laskevan auringon siltaa tyynessä järvenpinnassa. Tähtitaivas, virtaava vesi, elävä tuli. Stadilaiselle saattaa tulla pyhä fiilis Kaivarin rannassa, kun purjeveneet ja autolautat lipuvat merellä. Ihmissuhteessakin on ehkä pyhyyttä, kun yhtäkkiä siirrytäänkin pinnalta ymmärtämään syviä tuntoja ja ajatuksia. Tai kun lapsen kanssa ensi kertaa puhutaan ihmiselämän totuuksista.
Uskon ympärille kiertyy monia pyhiä hetkiä. Sellainen voi olla, kun lapsi liittyy kasteveden välityksellä sukupolvia yhdistävään Jumalan lasten joukkoon. Ehtoollispöydässä, jossa yhteistä näkyvää leipää ja viiniä nauttivien uskonsisarten ja -veljien lisäksi on läsnä myös näkymätön todellisuus. Kun rukoillessaan tuntee tulevansa kuulluksi tai Raamattua lukiessaan kokee Jumalan puhuttelevan.
Järjestys on kai: tärkeä, arvokas, pyhä. On turhia, vähämerkityksellisiä, toisaikaisia, tavallisia ja arkisia asioita. Mutta pääasia on, ettei ole vain niitä, vaan on myös sellaista, joka nousee tavanomaisen yläpuolelle tai tunkeutuu pintaa syvemmälle. Että on sellaista, joka saa elämän tuntumaan merkitykselliseltä, joka saa kamppailemaan jonkun puolesta, joka on luovuttamatonta hyvää. Elämä on mielekästä vain, jos siinä on jotakin tärkeää ja arvokasta, jopa pyhää.
Pyhä ei ole mitään objektiivista, kaikille samaa. Jokainen määrittää tai tuntee itse, mikä juuri hänelle on pyhää.
Mikä sinulle on pyhää?
Seppo Simola, päätoimittaja
Jaa tämä artikkeli: