Mikä on reilua asuntopolitiikassa?

Mikä on reilua asuntopolitiikassa?

Onhan nyt kaikille tullut selväksi, että Helsingin seurakuntayhtymällä on isot tuottotavoitteet omaisuudelleen? Tätä hyvää tuottoa haetaan muun muassa tonttivuokrilla ja asuntovuokraustoiminnalla.

Jatkossa ei ole siis mitenkään suositeltavaa hakea seurakuntayhtymän asuntoja siinä luulossa, että vuokra olisi edullinen tai vakaa. Jatkossa ei kannata myöskään odottaa sellaista, että tonttivuokrat eivät seuraisi normaalia markkinatalouden heilahtelua.  

Seurakuntayhtymä on ottanut myös sen linjan, ettei työntekijöille ole enää tarjolla työsuhde-etuna asuntoja. Tätä on perusteltu sillä, että verottaja on pakottanut vuokrien nostoon. Tosin tämä ei pidä ihan kokonaan paikkansa, sillä asunnosta työsuhde-etuna voisi maksaa veroa. Asuntoetuna asuminen tulisi edullisemmaksi. Korkea vuokra tulee työntekijälle kalliimmaksi.

Toki tätäkin on perusteltu reiluudella. Kun ei naapuri saa, niin kaikkien pitää olla maksumiehinä. Sitoutumista ei tarvitse enää odottaa puolin eikä toisin. Se on nykyaikaa. Edut eivät siis kasva tai parane sitoutumisella tai vaikkapa työurasuunnittelulla kirkon työntekijänä.  

Minulla ei ole mihinkään mainittuihin asioihin yksipuolista kantaa. Mielestäni vastuullinen taloudenhoito on tärkeää. Toivoisin vain, että tämä tehtäisiin kaikille yksiselitteisen selväksi: Kirkko kerää rahaa kovalla bisneksellä rahoittaakseen toimintaansa. Hyvän hallintotavan mukaista on tehdä kirkon eri toimintojen funktiot selväksi, niin että kaikki saavat sen avoimesti tietoonsa. Jotta kukaan ei laske elämänsä isoja päätöksiä sellaisen mielikuvan varaan, joka ei vastaa todellisuutta. 

Susanna Airola

kirkkovaltuutettu

pappi, VTM, sosiaalityöntekijä

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi