Mikä saa ihmisen ryhtymään tuhopolttajaksi?
Päivittäin sytytetään tahallaan kuusi tulipaloa. Usein tuhopolton kohteeksi joutuu roskasäiliö tai -katos, harvemmin kirkko.
Ylivieskan kirkko tuhoutui viime lauantaina tulipalossa. Poliisi epäilee, että palo on sytytetty tahallaan. Mikä saa ihmisen ryhtymään tuhopolttajaksi?
Tuhopolttajien joukko ei ole psykologi Taija Stoatin mukaan kovin yhtenäinen. Hän on perehtynyt tutkimuksissaan muun muassa psykopatiaan ja väkivaltakäyttäytymiseen. Stoat on työskennellyt myös aiemmin psykologina esimerkiksi Jokelan vankilassa.
Tuhopolttajien motiivit voivat olla hyvin monenlaisia.”
Tuhopoltoista puhuttaessa hän haluaa ensimmäisenä tehdä eron pyromaanin ja tuhopolttajan välillä.
”Tuhopoltto on rikos ja rikosnimike. Pyromania puolestaan on psykiatrinen diagnoosi. Nämä eivät ole yksi ja sama asia”, Stoat toteaa.
Vahinkoa ihmiselle tai rakennukselle
Tuhopoltot voi jaotella karkeasti kahteen luokkaan: ihmisiin ja rakennuksiin kohdistuviin. Ensimmäisessä tapauksessa tuhopolttajan tarkoitus on saada aikaan henkilövahinkoja. Jälkimmäisessä puolestaan polttajan pyrkii vaurioittamaan rakennusta.
”Ylivieskassa ei ollut lehtitietojen mukaan henkilöitä sisällä. Siitä voisi ajatella, että teon motiivina ei ollut polttaa ketään ihmistä tai tuottaa kenellekään ihmisille mitään haittaa. Teko on kohdentunut nimenomaan kirkkorakennukseen”, kuvailee Stoat.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan päivittäin sytytetään tahallaan keskimäärin kuusi tulipaloa. Ne kattavat noin viidenneksen kaikista tulipaloista. Suur-Helsingin alueella tulipaloista noin kolmannes on tahallisia.
Tahallisten palojen määrä on vaihdellut 2000-luvulla noin 2 000 ja 3 000 palon välillä. Useimmiten rikoksen kohteena ovat roskasäiliöt ja -katokset.
Rationaalinen syy epätodennäköinen
Tuhopolttajan motiivi voi olla rationaalinen eli järkiperäinen tai tunneperäinen. Rationaalinen syy voisi olla esimerkiksi petos, jossa tuhopoltolla tavoitellaan taloudellista hyötyä.
Stoatin mukaan Ylivieskan tapauksessa rationaalinen syy on hyvin epätodennäköinen. Kirkon tuhopoltosta epäilty toimi Oulun poliisilaitoksen tiedotteen mukaan yksin. Epäillyllä ei ole ilmennyt yhteyksiä ääriliikkeisiin.
Erityisen korkea riski uusimiseen on niillä, jotka tekevät rikoksensa yksin, eivätkä syyllisty muihin rikoksiin tuhopolton yhteydessä.”
Todennäköisempi selitys tapahtuneeseen on tunnepitoinen syy.
”Tuhopolttajien motiivit voivat olla hyvin monenlaisia. Se voi olla kosto, jännitys, vandalismi, huomion hakeminen, poliittinen protesti tai avunhuuto, jos sytyttäjällä on psyykkisiä ongelmia”, kertoo Taija Stoat.
Yksinäisellä tuhopolttajalla suuri riski uusia tekonsa
Tyypillisesti tuhopolttaja on jo ennestään poliisille tuttu. 67 prosenttia tuhopolttajista on aikaisempaa rikoshistoriaa.
Tuhopolttajilla on tutkimustuloksista vaihdellen psyykkisiä häiriöitä noin 20–60 prosentilla. Merkittävä osuus tuhopolttajista on myös päihteiden vaikutuksen alla tekohetkellä.
Poliisin mukaan Ylivieskan kirkon tuhopoltosta epäillään noin 30-vuotiasta miestä. Lehtitietojen mukaan mies ei kuulu tuhopolttajien enemmistöön. Hänellä ei ole huomattavaa aikaisempaa rikostaustaa, eikä hän ollut tekohetkellä päihteiden vaikutuksen alaisena.
Taija Stoat teki yhdessä Taina Laajasalon ja Helinä Häkkäsen kanssa Rikosseuraamusvirastolle tutkimuksen siitä, millainen riski tuhopolttajilla on uusia tekonsa.
Tutkimuksen mukaan herkästi rikoksensa uusivat nuorena ensimmäisen palonsa sytyttäjät ja muun muassa omaisuus- ja liikennerikoksiin syyllistyneet.
Erityisen korkea riski uusimiseen on niillä, jotka tekevät rikoksensa yksin, eivätkä syyllisty muihin rikoksiin tuhopolton yhteydessä.
2000-luvulla tuhopoltettu kolme kirkkoa
Ylivieskan kirkko on kolmas 2000-luvulla tuhopoltettu evankelis-luterilainen kirkkorakennus. Myös Vantaan Kaivokselan kirkko ja Porvoon tuomiokirkko ovat kärsineet tulipaloista.
Kaivokselan kirkko purettiin tuhopolton jälkeen. Porvoon tuomiokirkon palanut katto puolestaan kunnostettiin.
Kaikki tuhopolttoyritykset eivät ole onnistuneet. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirkko, Espoon Perkkaan kappeli ja Leppävaaran kirkko on yritetty polttaa 2000-luvun aikana.
Iskut on toteutettu useimmiten polttopulloilla.
Jaa tämä artikkeli: