Miksi aasilla?
Symboli. Aasi oli rauhan merkki. Kuva: Katri Saarela/Instagram: Kutriart

Symboli. Aasi oli rauhan merkki. Kuva: Katri Saarela/Instagram: Kutriart

Miksi aasilla?

Hoosiannan kirkkopyhä noteerataan luultavasti taas kaikkien televisiokanavien pääuutisissa.

Olen miettinyt aasia, elukkaa joka on sunnuntain keskiössä.

Performanssi oli tarkkaan suunniteltu. Ratsastaja oli sen miettinyt. Aasi ja ajoitus kuuluivat suunnitelmaan. Pääsiäisjuhlilla olivat kaikki. Roomalaisten tilastojen mukaan ehkä 2,5 miljoonaa ihmistä. Jeesus ei olisi voinut valita dramaattisempaa hetkeä saapua teloituspaikalleen.

Hän oli hommannut aasit (niitä oli kaksi) Betfagen kylästä, jossa hänellä oli paljon tuttuja. Jeesus ratsasti aasin varsalla. Aasintamma kulki edellä.

Näytelmän jokaisella yksityiskohdalla oli merkitystä performanssia seuranneille juutalaisille.

Draamaan turvautumisella oli historiallinen tausta. Vanhan testamentin profeetat turvautuivat näytelmään, kun puhe ei kantanut väkijoukoille riittävästi. Äänentoistoa ei ollut.

Aasi oli osa viestiä.

Taustalla ovat Sakarjan kirjan sanat, jotka jokainen juutalainen osasi ulkoa. Ennustus messiaasta.

”Katso kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.”

Aasi ei liity nöyryyteen sillä tavalla, että se olisi hevosta halpa-arvoisempi. Päinvastoin. Aasi oli ylväin mahdollinen ratsu, sillä kun kuningas saapui aasilla ratsastaen, hän tuli rauhan merkeissä.

Sen sijaan kuningas ja hevonen oli paha yhdistelmä, sillä se oli merkki sodasta.

Pieni kuva isosta asiasta.

Hoosianna rauhan ruhtinaalle!

Olli Valtonen

1. adventtisunnuntai

Kuninkaasi tulee nöyränä
Väri: Valkoinen
Valo: Kuusi kynttilää
Tekstit: Ps. 24: 7–10; Jes. 49: 8–10; Ilm. 3: 20–22; Luuk. 19: 28–40

Jaa tämä artikkeli: