Innostava harrastus. Erik Valkosella on monta hoitohevosta, kuten tämä Tinkeri. Hevosharrastus alkoi terapiaratsastuksesta viisi vuotta sitten.
Miksi joit, äiti?
Erik Valkosen äiti oli alkoholisti, joka joi myös poikaansa odottaessaan. Karusta taustastaan huolimatta nuori mies nauttii elämästään ja innostuu puhuessaan hevosista.
Teksti Marjo Hentunen
Kuvat Sirpa Päivinen
Erik ”Eppu” Valkosella , 28, ei ole äidistään oikeastaan mitään muistikuvia. Äiti joi rankasti häntä odottaessaan ja kuoli viime syksynä alkoholiin. Valkonen on elänyt vauvasta asti mummonsa kanssa.
– Muutaman kerran kävin lapsena äidin luona kylässä, mutta siellä oli bileet täydessä vauhdissa. Asunto oli täynnä pulloja ja juopuneita ihmisiä. Ei se kivalta tuntunut.
Myös rekkamiehenä työskennellyt isä joi paljon ja oli vain harvoin kotona. Pojan ja isän suhde oli etäinen. Valkonen on vuosien varrella pohtinut sitä, miten äitien juomiseen tulisi puuttua. Pakkohoito saattaisi hidastaa juomista, mutta ei ratkaisisi ongelmaa.
– Ainoa keino olisi lopettaa alkoholintuotanto, mutta voi tietysti olla, että alkoholistit alkaisivat juoda jotain vielä pahempaa, kuten lasinpesunesteitä.
Eppu Valkonen toteaa, ettei ole juuri kaivannut äitiään, sillä äiti ei ole koskaan ollut läsnä hänen elämässään.
– Olisin ehkä halunnut kysyä häneltä, miksi näin piti toimia.
FAS-diagnoosin Valkonen sai lapsena. Hän kävi mukautetun peruskoulun, jossa koulutehtävät olivat vähän helpompia. Yläasteella poika oli normaaliluokassa, jonka jälkeen hän opiskeli koneistajaksi. Myöhemmin vielä toimitilahuoltajaksi valmistunut mies on työskennellyt nyt vuoden Kehitysvammaliitossa siistijänä.
– Pölyjen pyyhkimistä, lattioiden moppaamista ja roskakorien tyhjentämistä, Eppu Valkonen kuvaa työtään. Työpäivät ovat viisituntisia ja työtä saa tehdä omaan tahtiin.
Valkonen elää työkyvyttömyyseläkkeellä ja palkallaan. Miehen voimavaroja ovat hyvät ihmissuhteet ja hevoset, joista puhuessa innostus syttyy silmiin.
– Aloitin terapiaratsastuksella viitisen vuotta sitten. Ensin ajattelin, että voin harjata eläimen, mutta selkään en mene. Kun sitten olin hevosen selässä, tunsin, että tämähän on kivaa, se tunne iski kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Epulla on tällä hetkellä monta hoitohevosta. Yksi niistä on Tinkeri , tupsujalkainen, suklaanruskeanvalkoinen komistus, joka asustaa Sipoossa, 1800-luvun tilalla. Eppu tapaa Tinkeriä aina kun mahdollista.
– Tinkerin omistajalla on myös miniatyyrihevonen, joka on niin pieni, ettei varmaan vastasyntynytkään mahtuisi sen selkään.
Tietäessään ratsastustuntien hinnat Valkonen tuntee olevansa etuoikeutettu hoitohevostensa vuoksi.
On hän kerran pudonnutkin hevosen selästä, kun hevoselta lähtivät kaviot alta liukkaalla suojalumella.
– Raahauduin hetken selälläni, mutta selvisin säikähdyksellä. Sellainen sanontakin on, että pitää tippua hevosen selästä ainakin sata kertaa, ennen kuin on kunnon ratsastaja, Eppu pohtii.
Hän asuu vielä 85-vuotiaan isoäitinsä luona, mutta haaveilee omasta kodista.
Suomessa syntyy vuosittain noin 600 alkoholin vaurioittamaa lasta. Arvioiden mukaan kuusi prosenttia odottavista äideistä kärsii päihderiippuvuudesta. Turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei tunneta.
– Viime vuonna meidän poliklinikalla hoidettiin 150 naista, joista 40 oli alkoholin suurkuluttajia. Yhä useammin nainen käyttää samanaikaisesti lääkkeitä tai huumeita, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Kahila Kätilöopiston sairaalasta.
HAL-poliklinikka (huumeet-alkoholi-lääkkeet) on erityisäitiyspoliklinikka, jonne ohjataan päihteiden ongelmakäytöstä kärsiviä äitejä ja vauvoja raskauden seurantaan.
Odottaville äideille tehdään neuvolassa alkoholinkäyttöä kartoittava AUDIT-kysely, mutta testi ei ole aukoton, sillä äidit eivät aina vastaa kysymyksiin rehellisesti.
– Ongelman tunnistaminen riippuu paljon työntekijän ammattitaidosta ja intuitiosta, mutta varmasti äitejä menee läpi sormien. Alkoholinkäytön mittaamiseen ei ole valitettavasti olemassa luotettavaa testiä.
Päihteiden käyttöön liittyy usein elämänhallinnan ongelmia, kuten näköalattomuutta ja toivottomuutta. Moni juova äiti on masentunut eikä pysty pistämään korkkia kiinni odotusajaksikaan.
– Kaikki äidit haluavat varmasti lapselleen parasta, mutta riippuvuus pitää otteessaan.
Kahila korostaa, että päihteidenkäytöstä pitäisi kysyä syyllistämättä. Harva äiti loukkaantuu siitä, vaan voi paremminkin olla helpottunut, että apua tarjotaan.
– Kysymys pitää ottaa esille aina uudelleen. Ei riitä, että kysytään vain kerran, käyttääkö päihteitä ja sitten unohdetaan asia.
Alkoholi voi vaurioittaa kehittyvän sikiön keskushermostoa monin tavoin. Vaurioiden vakavin muoto on FAS eli sikiön alkoholioireyhtymä.
– FAS-lasten kasvu on hidastunut, he ovat usein jo syntyessään heiveröisiä.
Tämän lisäksi lapsilla on tyypilliset kasvonpiirteet ja keskushermoston toimintahäiriö, joka voi vaihdella kehitysvammasta oppimishäiriöihin. Osa FAS-lapsista on kehitysvammaisia, osa asuu laitoksissa ja tarvitsee päivittäistä apua.
Juova äiti pitäisi saada katkaisuhoitoon. Kuntouttavaa hoitoa tarjoaa muun muassa Helsingin ensikotiyhdistys.
Jaa tämä artikkeli: