Varvassandaalit jalassa. Tutkija Alan Salehzadeh on huolissaan siitä, että miljoonat pakolaisleirien ihmiset ovat edelleen jääneet ilman apua. Kuvassa jesidivähemmistöön kuuluva tyttö Turkin kurdialueella pakolaisleirillä viime tammikuussa. Kuva: Ilyas Akengin
Miksi Lähi-idästä tulee nyt pakolaisia?
Syyrian sisällissota laukaisi kesällä koko Eurooppaa ravistavan pakolaiskriisin. Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista syyrialaisia oli syyskuussa kuitenkin vain 385. Irakista tuli 12 329.
Syrian Observatory for Human Rights laski elokuussa, että Syyrian sisällissodassa on kuollut jo 330 381 siviiliä. Sota tuli Eurooppaa lähelle, kun kesän aikana Bulgarian kautta maitse ja Kreikan kautta meritse alkoi tulla pakolaisia.
Syyskuun loppuun mennessä Suomeen saapui kuitenkin vain 385 syyrialaista turvapaikanhakijaa. Suurin osa turvapaikanhakijoista tulee meille Irakista. Heitä tuli syyskuun loppuun mennessä syyrialaisiin nähden 32 kertaa enemmän, yhteensä 12 329 henkeä. Euroopan unionin alueella syyrialaisten osuus turvapaikanhakijoista jää viidennekseen.
Suurin osa Syyrian siviileistä kärsii ennen kaikkea presidentti Bashar al-Assadin pommituksista. Irak ei ole näiden pommitusten kohteena, mutta sielläkin levottomuudet ovat jatkuneet jo 12 vuoden ajan.
Iranilaistaustainen geopolitiikan tutkija Alan Salehzadeh kiinnittää huomionsa siihen, miksi irakilaiset lähtevät liikkeelle vasta nyt.
– Tutkija Alan Salehzadeh
Hänen mukaansa pakolaiskriisin taustalla on Turkki, jota kautta turvapaikanhakijat kulkevat.
– Kun Egyptin arabikeväässä vuonna 2012 valtaan pääsi islamistinen Muslimiveljeskunta, sen liittolainen Turkin AKP-puolue toivoi, että länsimaat auttaisivat kaatamaan shiialaiseen alawiitti-haaraan kuuluvan Syyrian diktaattorin, Salehzadeh sanoo.
Hän uskoo, että Muslimiveljeskunnan ideologiaa tukevan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin tavoitteena oli luoda ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen ottomaanivaltakunnan korvaava kalifaatti Lähi-itään. Sen saavuttamiseksi al-Assad olisi kuitenkin pitänyt syrjäyttää.
– Turkki on myös EU:n liittolainen ja Nato-maa, jonka tehokas rajavalvonta esti salakuljetusbisneksen viime kesään asti, Salehzadeh sanoo.
– Nyt näyttää siltä, että kun länsi ei tukenutkaan Syyrian oppositiota al-Assadin kaatamisessa, Erdoğan tarkoituksellisesti avasi portit turvapaikanhakijoille.
Irakia on mahdoton käsitellä Syyriasta irrallaan
Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan mukaan Syyrian ja Irakin tilannetta on mahdoton erottaa toisistaan.
– On suuri riski, että Syyrian konflikti leviää naapurimaihin. Irakissa samoin kuin Libanonissa väestö on hyvin jakaantunut, Juusola sanoo.
–Tutkija Alan Salehzadeh
Hänen mukaansa Irak kärsii Syyriaa enemmän islamistijärjestö Isisistä, joka on aiheuttanut merkittävän maansisäisen pakolaiskriisin.
– Irakissa on noin kolme miljoonaa maansisäistä pakolaista. Vuosia jatkuneet levottomuudet ovat romahduttaneet maan talouden. Turvapaikkajärjestelmä kuitenkin tunnistaa vain niin sanotut puhtaat tapaukset, vaikka eri konflikteissa suuri osa jää harmaalle alueelle, Juusola sanoo.
Vainotut ja vainoajat saman katon alla?
YK:n mukaan Turkin, Libanonin, Jordanian ja Egyptin pakolaisleireillä on yhteensä noin 3,9 miljoonaa pakolaista. Näiden lisäksi Syyriasta on paennut Pohjois-Irakin kurdialueelle lähes 250 000.
– Kaikkein eniten apua tarvitsisivat juuri nämä pakolaisleirien ihmiset. Heillä ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta päästä Eurooppaan, Alan Salehzadeh toteaa.
Helsingin Sanomat kertoi 7.10., että satakunta irakilaista jonotti Kulosaaressa Irakin suurlähetystössä passia päästäkseen takaisin Irakiin.
– Jos ihminen voi palata kotimaahansa, hän ei voi olla välittömässä hengenvaarassa, Salehzadeh huomauttaa
Euroopan avoimet rajat taas voivat Salehzadehin mielestä merkitä sitä, että tänne voi samaan vastaanottokeskukseen päätyä sekä vainottu että vainoaja.
– Osa turvapaikanhakijoista on todella hengenvaarassa. Osa taas on lähtenyt opiskelupaikan ja vauraamman elämän toivossa. Tänne voi myös pyrkiä ihmisiä, jotka haluavat hylätä islamin ilman hengenvaaraa. Lisäksi joukossa voi olla äärioikeistolaisia islamisteja.
Sodan syyt juontuvat kommunismin hajoamiseen
Hannu Juusolan mukaan uskontojen merkitys Lähi-idässä on kasvanut 1970-luvulta alkaen merkittävästi.
– Islamistit eivät ole ainoa eivätkä edes suurin vastavoima Syyrian diktatuurille, mutta he ovat olleet parhaiten järjestäytyneitä, Juusola sanoo.
Hänen mukaansa Syyrian sisällissodan perussyy on taloudellinen eriarvoistuminen.
– 1960-luvulta lähtien Syyriassa ja Irakissa hallitsi sekularistinen, baathismiksi kutsuttu, nationalismia ja sosialismia yhdistävä liike.
– Professori Hannu Juusola
– Baathismin arabinationalistinen luonne takasi elintilan uskonnollisille vähemmistöille, kuten kristityille. Liike saikin kannatusta maaseudun köyhälistön piirissä, Juusola sanoo.
Sitten Neuvostoliitto hajosi.
– Sosialismin tilalle tuli ryöstökapitalismi. Baathismista tuli pelkkä tyhjä kuori ja rakennelma, jonka avulla taloudellisia etuja jaettiin vain hyvin kapealle joukolle, Juusola sanoo.
– Kun poliittinen ja taloudellinen liberalisointi eivät kulkeneet samaan tahtiin, varallisuus keskittyi vain pienelle maallistuneelle eliitille. Juuri tämä aiheutti sodan.
Viime viikolla arabiemiraateissa toimivan The National -lehden kolumnissaan analyytikko Hassan Hassan vieritti esiin kauhean näkymän. Mikäli Venäjän tukema Syyrian hallitus ja Yhdysvaltojen tukemat oppositioryhmittymät vain tappavat toisiaan, Irakin ja Syyrian sisälle syntynyt Isis livahtaa tekemään pahojaan.
Silloin ovat Irakin shiialaiset uhattuina. Hassanin mukaan tämä saattaa pakottaa Syyrian liittolaisen Iranin sotatoimiin, koska se ei voi olla tukematta shiialaisia uskonveljiään Irakissa. Irakin väestön enemmistö on shiialaisia. Jos sota laajenisi, pakolaiskriisi kasvaisi entisestään. Hassanin mielipide on vain yksi monista. Iranin ydinsopimus voi estää tällaisen laajentumisen.
Lähi-itä tuntuu niin arvaamattomalta, että on vaarallista pärstäkertoimen perusteella arvioida, kuka tarvitsee turvapaikkaa ja kuka ei. Ei silti tunnu oikealta, jos turvapaikkajärjestelmästä pääsevät hyötymään vain ne, joilla on omaa rahaa kymmeniä tuhansia dollareita. Nelisen miljoonaa välitöntä sotaa paennutta värjöttelee edelleen kurjilla pakolaisleireillä. Heitä emme ole auttaneet kuin nimeksi.
Haastattelussa Alan Salehzadeh huomauttaa, että kun Euroopan rajat ovat auki, tänne saattaa pyrkiä ihmisiä, jotka voivat olla vaaraksi toisilleen. Tämä antaa tilaisuuden maalailla monenlaisia uhkakuvia. Vaikka ongelmista keskustelisi kriittisesti, jokaista ihmistä on kohdeltava ihmisarvoisesti ja oikeudenmukaisesti.
Sitten on jatko erikseen. Osalle turvapaikanhakijoista Suomi myöntää pakolaisaseman. Emme tiedä, kuinka moni jää tänne pysyvästi. Rikas monikulttuurisuus merkinnee, että osalla pakolaisista on hyvin vanhoillisia käsityksiä naisen asemasta, avioliitosta, seksuaalisista vähemmistöistä ja sananvapaudesta. Osalle sopeutushaasteena ei liene vain työllistyminen vaan kulttuurimme vapaamielisyys ja suvaitsevuus.
Juhani Huttunen
Jaa tämä artikkeli: