Muisti kuormittuu. Nykyaika vaatii aivoilta paljon. Runsas muistettavan pikkutiedon määrä, jatkuva häly ja toistuvat katkokset tekevät asioiden muistiin painamisesta hankalaa. Kuva: Timo Saarinen
Miksi muisti pätkii?
Kadotatko tavaroita? Etkö muista arkisia asioita? Oletko huolissasi muististasi? Muistikatkoksille löytyy usein selvä syy. Siksi niitä voi myös ehkäistä.
Avaimet kateissa? Puhelin unohtunut pöydälle? Kaupassa et muista, mitä olit hakemassa etkä varastossa, mitä etsit? Apua, onko muistisi pettämässä?
– Moni huolestuu muististaan turhaan, sillä tilapäiset muistihäiriöt ovat normaali ilmiö. Jopa 20 prosenttia työssä käyvistä kärsii hetkittäin muistihäiriöistä. Jokaiselle niitä tulee silloin tällöin, rauhoittaa psykologian tohtori, muistitutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
Muististaan huolestuneen kannattaa miettiä hetki, minkälaisiin tilanteisiin oikosulut eli muistikatkokset liittyvät. Onko sinulla takana raskas työviikko tai huonosti nukuttu yö? Keskeyttikö joku sinut? Etkö ehtinyt kuunnella ohjeita kunnolla? Olitko ajatuksissasi, kun lähdit liikkeelle? Vai onko koko ajan liian kiire?
Useimmissa arjen muistikatkoksissa selitys on varsin yksinkertainen: kyseessä on mielen ylikuormitus. Mielessä ei enää yksinkertaisesti ole tilaa työstää uusia asioita. Lyhytkestoisen muistin työstämistila on yllättävän vähäinen: vain 3–4 yksikköä. Eikö meistä monella ole huomattavasti enemmän asioita muistettavana?
Työmuisti elää nykyhetkessä
Kun ihmiselle puhutaan muistista ja muistamisesta, useimmat ajattelevat menneitä tapahtumia: Milloin Estonia upposi? Mitä tapahtui mummon 80-vuotispäivillä? Menneillä tapahtumilla on oma muistijärjestelmänsä, jota kutsutaan nimellä säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti. Sen kapasiteetti on lähes rajaton. Tämä muisti harvoin aiheuttaa ongelmia työikäiselle väestölle.
Sen sijaan kiireiset helsinkiläiset kärsivät lyhytkestoisen muistin eli työmuistin häiriöistä. Arkisemmin sanottuna työmuisti tarkoittaa tämän hetken muistia ja sisältää sen, mikä juuri nyt on ajatuksissa pinnalla. Työmuistia tarvitaan, kun pidät mielessä, mitä haet kaupasta tai katsot kohta tv:stä. Jos huomio kohdistuu heti uuteen asiaan, edellinen putoaa pois mielestä. Asiat unohtuvat työmuistista nopeasti, alle puolessa minuutissa, ellei niitä kertaa mielessään.
– Työmuisti on herkkä häiriintymään. Se myös ylikuormittuu helposti. Jos mielessä on paljon muistettavia tehtäviä, ratkaistavia ongelmia ja hoidettavia asioita, sinne ei enää mahdu lisää, Virpi Kalakoski sanoo.
Kannattaa keskittyä siihen, mitä tekee. Jos toimii automaattisesti, osana rutiinia, toiminnoista ei jää muistijälkeä.
Nykyään meitä kuormittaa arkipäivän ja työelämän teknistyminen. Jatkuvasti on muistettava monta PIN-koodia, ovikoodia tai salasanaa. Lisäksi on koko ajan opittava uusia asioita. Ei riitä, että on oppinut kerran käyttämään puhelinta – se on opittava joka puhelimen kohdalla uudelleen!
Muistia ja oppimiskykyä vaaditaan kaikissa arjen toiminnoissa, työstä puhumattakaan. Kaikki työt vaativat nykyään lukemista ja kirjoittamista. Monet käytännön työt ovat myös monimutkaistuneet.
Kalakoski ottaa esimerkiksi metsurin työn.
– Aiemmin metsurin työ vaati kokemusta, taitoa ja fyysistä voimaa. Nyt metsurinkin työ on tietotyötä, jossa on käytettävä erilaisia laitteita ja koneita. Tämä vaatii jatkuvaa oppimista ja muistia.
Sama pätee hoitotyöhön. Siinäkin aika kuluu kirjaamiseen.
– Kaikki lukemista ja kirjoittamista vaativa työ kuormittaa myös ihmisen työmuistia, Kalakoski muistuttaa.
Keskeytys häiritsee muistia
Työmuistin toiminnan kannalta pahimpia ovat keskeytykset. Jos olet juuri kirjoittanut valmiiksi sähköpostin ja painamassa Lähetä-nappia, mutta joku keskeyttää toimintasi, sähköposti luultavasti unohtuu. Huomiota vaaditaan muualle.
– Jatkuvat keskeytykset häiritsevät muistia ja vievät energiaa. Tehtävään työhön tulisi saada kunnolla keskittyä ja se pitäisi voida saattaa loppuun ilman häiriötekijöitä, Virpi Kalakoski sanoo.
Työpaikoilla olisi hyvä keskustella aivojen hyvinvoinnista ja sopia pelisäännöt.
Keskeytysten lisäksi työmuistia ja keskittymiskykyä häiritsevät puhehäly ja visuaaliset, liikkuvat elementit.
Kuultu puhe menee väkisin työmuistiin. Sitä ei voi kytkeä päältä pois. Tämän on huomannut jokainen, joka istuu ratikassa kovaäänisesti puhelimeen puhuvan ihmisen kanssa. Vaikka ei haluaisi, toisen puhetta on pakko kuunnella. Melusaaste on todellakin saastetta mielelle!
Hiljaisuus tuntuu usein korvien levolta. Jos täysi hiljaisuus ei ole mahdollista, puhehälyn voi peittää rauhallisella musiikilla. Tätä keinoa monissa hyödynnetään ravintoiloissa.
Myös liikkuvat visuaaliset elementit vievät tarkkaavaisuutta ja häiritsevät työmuistia.
– Jos työpisteen lähellä on vilkkuva ruutu, päällä oleva tv tai jatkuvasti ohi kulkevia ihmisiä, silmä kiinnittää niihin automaattisesti huomiota. Ne ovat selvä häiriötekijä, Kalakoski huomauttaa.
Hän puhuu kognitiivisesta ergonomiasta, joka ottaa huomioon aivojen tiedonkäsittelyn lait ja auttaa tietotyötä tekevää ihmistä suojaamaan aivojensa hyvinvointia.
– Työpaikoilla olisi hyvä keskustella näistä asioista ja sopia pelisäännöt.
Rutiinit auttavat
Moni miettii kotoa lähdettyään, katkaisiko hellasta virran ja sammuttiko valot. Joskus asia vaivaa niin paljon, että on pakko palata kotiin tarkistamaan asia. Yleensä hella ja valot ovat poissa päältä, vai mitä?
Koska me teemme nämä toiminnot automaattisesti, osana rutiinia, niistä ei jää muistijälkeä. Emme erikseen keskity hellan virran katkaisuun tai vesihanan sulkemiseen, joten ne eivät vaadi työmuistin kapasiteettia eivätkä siis jää mieleen.
– Sellaisista asioista, joihin ei kiinnitä huomiota, ei välttämättä jää pysyvämpiä muistijälkiä, Virpi Kalakoski toteaa.
Hän ottaa esimerkiksi työpaikan palosammuttimen: moni on sen nähnyt, mutta harva muistaa, missä laite on, koska ei ole kiinnittänyt siihen huomiota.
Jos tavarat katoavat, avuksi kannattaa ottaa toistuvat rutiinit. Ne vapauttavat työmuistin kapasiteettia. Kun panee avaimet aina samaan paikkaan ja parkeeraa auton tuttuun kohtaan, niitä ei tarvitse erikseen etsiä.
|
Työmuistimme on rajallinen. Aivojen hyvinvointia pitäisi tukea kiireisen arjen pyörityksessä, neuvoo muistitutkija VIrpi Kalakoski. |
Toisaalta, jos haluaa muistaa tekemänsä rutiininomaisen tehtävän jälkikäteen, siihen kannattaa keskittyä. Isolle parkkialueelle jätetyn auton löytää helpommin, kun hetkeksi keskittyy katsomaan ympäristöä ja etsii muistille vihjeitä: Kerros kuusi, punainen pylväs ja varoitusmerkki.
Työmuistin käyttäminen vaatii tarkkaavaisuutta – eli sitä, että tietoisesti keskittyy juuri siihen, mitä tekee. No nyt minulla on kädessäni auton avaimet ja kohta lasken ne tähän eteisen hyllylle. Enkä laitakaan hansikkaita niiden päälle.
– Kun suuntaa huomionsa siihen, mitä tekee, ja lisäksi työstää asiaa mielessään, esimerkiksi kertaa näkemänsä kuvavihjeet, säilömuistiin jää jälki, Kalakoski sanoo.
Siksi kadonneen tavaran jäljittäminen onnistuu parhaiten miettimällä, missä näin sen viimeksi ja mitä tein silloin.
– Muistaminen perustuu usein päättelyyn ja ongelmanratkaisuun, jossa pohdimme todennäköisimpiä vaihtoehtoja.
Muistatko puolisosi nimen?
Työmuistin eli nykyhetken muistin häiriintyminen on siis normaalia. Mutta säilömuistin häiriöt eivät ole niin helposti selitettävissä. Säilömuistissa ei tule kapasiteetti vastaan eikä sieltä pitäisi yhtäkkiä pudotakaan mitään asiaa kokonaan pois.
Virpi Kalakoski huomauttaakin, että useimmilla ihmisillä muistamisen vaikeus ei liity itse muistivarastoon vaan siihen, että kyseinen asia on vaikea palauttaa mieleen. Tällöin puuttuvat ratkaisevat vihjeet, joilla muistiin palauttamisen polku löytyisi.
– Ongelma on siinä, että ihminen ei pääse käsiksi säilömuistin tietoihin. Hän tietää, että tuntee asian, mutta ei juuri nyt muista sitä.
Kalenterin selaileminen saattaa auttaa tunnistamaan, milloin jokin asia tapahtui. Tai kenties voisi muistella asiayhteyttä ja paikalla olijoita ja siten päästä muistojen jäljille?
Huolestuttavaksi unohtaminen tulee silloin, jos ei muista itsestään selvyyksiä. Ei ole hätää, jos auton parkkiruutu unohtuu, mutta jos ei edes muista, millaiset auton omistaa, saattaa olla muistitestin paikka.
– Jokainen sanoo joskus lapsiaan tai lapsenlapsiaan väärillä nimillä. Se on normaalia. Mutta jos et muista, että sinulla on lapsia tai lapsenlapsia, kannattaa tarkistuttaa muisti.
Lisää aiheesta:
Kalakoski, Virpi: Pieni kirja muistista. Työterveyslaitos. Kalakoski, Virpi: Muistikirja. Edita. www.muistiliitto.fi . Ilmaisia muistitestejä löytyy lääkäritalojen internet-sivuilta. Kirjoita Googleen hakusana muistitesti.
Mistä erottaa muistisairauden?
Sinun kannattaa huolestua muististasi, kun et enää muista
– omistamasi auton mallia ja väriä
– kenen kanssa olet naimisissa
– miten rahaa käytetään
– kuka on tulossa kylään
– että juuri kerroit saman jutun
– mikä oli kirjan tai elokuvan juoni
Huoli on aiheellista, jos
– kaikki on koko ajan kateissa
– käyttäytyminen tai persoonallisuus muuttuu
– arkielämän sujuminen vaikeutuu
– uusien asioiden oppiminen on kovin hankalaa
– läheiset ovat huolissaan tilanteesta
Kertauslista kiireiselle
– Keskity siihen, mitä teet. Zoomaa huomio avaimiisi, joita asetat pöydälle.
– Minimoi keskeytykset. Jos mahdollista, laita työhuoneen ovi kiinni tai puhelin äänettömälle.
– Peitä puhehäly musiikilla. Jos et voit vaientaa sitä kokonaan, käytä apuna korvatulppia tai musiikkia.
– Vähennä visuaalisia häiriötekijöitä. Hyödynnä verhoja ja sermejä.
Jaa tämä artikkeli: