Miksi ukkonen jyrisee?
— ÄITI, IHAN KUIN täällä olisi ukonilma, toteaa pieni poika
uimahallin höyrysaunassa.
— Äiti, onko tämä sumua? Tuleeko siitä ukonilma? Äiti, miksi ukkonen jyrisee?
poika jatkaa.
Aikuisia hymyilyttää.
Mutta kun ainoa mieleen nouseva ukkosenjyrinän selitys on se, että ukko
Jumala siellä työntelee kottikärryjä pilvien päällä, on kotona pakko ottaa
avuksi Lea Saukkosen tietoteos Suomalainen sää (Minerva 2008).
”Ukkosen jyrinä syntyy, kun ilma salamakanavassa kuumenee hetkessä
20 000–30 000 celsius-asteeseen ja laajenee räjähdysmäisesti.
Laajenemisen synnyttämä paineaalto kuuluu paukahduksena. Koska salamat ovat
useita kilometrejä pitkiä ja ääni kulkee suhteellisen hitaasti ilmakehässä,
paineaallon synnyttämä paukahdus kiirii kuulijan korvaan salaman eri kohdista
sarjana jyrähdyksiä”, kirjoittaa Saukkonen
Meteorologi Saukkonen käy kirjassaan läpi mieleenpainuneita sääilmiöitä
1900-luvulta nykypäivään, muun muassa tuhoisimpia myrskyjä, kovimpia
paukkupakkasia ja kuumimpia intiaanikesiä.
Hän kertoo myös sääilmiöiden synnystä ja välineistä, joilla sääoloja
tutkitaan. Opimme, mitä tarkoittaa polaaririntaman matalapaine ja millä
periaatteella myrskyt nimetään. Ja ei, kumisaappaat eivät valitettavasti
tarjoa minkäänlaista suojaa salamoita vastaan.
Lapsiperheelle kirjan tärkein anti voi kuitenkin olla se, mitä se kertoo
ilmastonmuutoksesta. Lapsesi ja lapsenlapsesi eivät elä enää siinä Suomessa,
jonka muistat omilta nuoruusvuosiltasi. Lumipeite vähenee, talvet
synkistyvät, sademäärä kasvaa, ja vaikka maanviljely Suomessa helpottuukin,
se myös vaikeutuu tuholaisongelman pahentuessa.
Jaa tämä artikkeli: