Miksi uusia keksintöjä nimitetään älyjutuiksi?

Miksi uusia keksintöjä nimitetään älyjutuiksi?

Kirkko ja kaupunki kertoi älykotielämästä. Artikkelissa mainitaan Helsingin Kalasataman malli.

Uusia keksintöjä nimitetään älyjutuiksi. Noita vanhoja keksintöjä, ei "älyjä", ovat muun muassa sähkönsiirto, veden tulo hanasta ja viemärihomma sekä säädettävät lämpöpatterit, nettiyhteys, sähkö- ja vesimittarit, kaukosäädettävät sähkölämmitykset, saunan lämmitys, auton ovien avaus ja niin edelleen.

Nyt nämä ovat uutta älyä. Roskia on pudotettu roskakuiluun jo 1960-luvun taloissa eikä ole mikään äly, että ne kulkevat viemärin lailla eteenpäin.

Hankkeen tavoitteena on saada ihmisille tunti lisää päivään. Sehän on nyt 24 tuntia, miten siitä tulisi 25? Onko se poissa ajasta, jos kotiin tullessa napsauttaa saunan päälle, sytyttää sähköt ja vaikka silloin tällöin tarkistaa patterin lämpötilan?

On jo olemassa sormenjälkiavain, teknisesti hieno ja toteutettu idea. On nappinaapurikin, ja tiedämme, kenellä on auto tai peräkärry, joita voimme lainata. Samoin lastenhoito ja muu apu on hoidossa, ja netistä saa lisää tietoa. Kaikki edellä mainitut jo keksityt asiat ovat hienoja toteutettavia ideoita, joita nyt markkinoidaan älypalvelimina.

On olemassa monitoimipuhelin, jonka nimi on älypuhelin. Sen käytöstä pitäisi puhua älysoittona tai älynettinä? Älystä on tullut lähes Jumalan veroinen uskomus. Kuinka kauan jaksamme kuunnella näitä älyjuttuja ennen kuin haluamme niille uuden nimen? Onko seuraava nimi hybridi tai jotain sellaista, mitä emme älyä?

Eija Saha

Jaa tämä artikkeli: