Millainen on tarinani?
Näkövammaistyön elämäntarinaryhmä aloitti Tikkurilassa ma 19.1.
Anna Pyykkö, 88
Kuinka kiinnostuit ryhmästä?
— Diakoni Terhi Suonsivu kertoi ryhmästä. Käyn muissakin ryhmissä, myös eläkeläisille tarkoitetuissa. Monet kokoontuvat kerran kuukaudessa, kuten näkövammaisten ryhmä Tikkurilassa sunnuntaisin ja naisten sauna tiistaisin.
Mitkä ovat elämäsi suuret linjat?
— Olen kotoisin Pielisen rannalta Pohjois-Karjalasta Nurmeksesta. Meillä oli pieni, köyhä mökki, eikä lapsuus ollut herkkua. Olen elänyt Vantaalla lähes puolet elämästäni. Muutin mieheni ja kolmen lapseni kanssa 1965 Rajatorpan terveystaloon. Minusta tuli sinne talonmies ja siivooja. Asun yhä samassa talossa. Mieheni kuoli 25 vuotta sitten ja lapsista keskimmäinen 36-vuotiaana. Näkö- ja kuulo-ongelmista huolimatta selviän arjessa.
Pisteillä 1–5, kuinka kokoontuminen sujui?
— Annan 5 pistettä ryhmälle ja avustajalleni, joka toi minut.
Pekka Ylä-Jussila, 78
Kuinka kiinnostuit ryhmästä?
— Jos on ollut aina aktiivinen, ei vanhetessakaan osaa olla nurkissa. Olen ryhmäihmisiä. Jo koulussa olin raittiuskerhossa, jollaisia ei enää olekaan. Ammattiosastossa vedin opintokerhoja. Silmärappeuman takia käytän nykyään lukutv:tä ja äänikirjoja.
Mitkä ovat elämäsi suuret linjat?
— Olen kotoisin pienestä mökistä Eräjärveltä Orivedeltä. 16-vuotiaana lähdin töihin Tampereelle ja sitten Hyvinkäälle, jossa tapasin vaimoni. Pääkaupunkiseudulle muutettuamme rakensimme Koivuhakaan omakotitalon, jossa asumme. Olen itseoppinut puutarhuri. Olin töissä kauppapuutarhalla ja sitten puistorakennuspuolella Vantaan kaupungilla. Elämäni kohokohtia on 52 vuotta kestänyt avioliitto, toisesta välittäminen ja huolehtiminen.
Pisteillä 1–5, kuinka kokoontuminen sujui?
— Annan 4 pistettä. Aina on parantamisen varaa.
Terhi Suonsivu, 50
Mikä on elämäntarinaryhmä?
— Ryhmäläiset kertovat elämänsä eri vaiheista ja ohjaaja toimii tarvittaessa kellokallena. Tavoitteena on oppia ymmärtämään omaa elämää ja muiden elämää, ihmisiä ja elämänkohtaloita. Ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa, kaksi tuntia kerrallaan.
— Näkövammaistyön ryhmässä on näkövammaisia ja heidän avustajiaan, mutta menetelmää voi käyttää erilaisissa ryhmissä. Kun kerrottavaa on paljon, ei ryhmäläisiä voi olla enempää kuin 4–6.
Mitä kokoontumisessa tapahtui?
— Ensimmäisessä kokoontumisessa ryhmäläiset kertoivat tämänhetkisestä elämäntilanteestaan ja siitä, miksi ovat tulleet ryhmään. Puhuttiin myös siitä, mitä vanhemmat tai sisarukset ovat kertoneet kunkin syntymästä ja millaisia ovat aivan varhaisimmat omat muistot.
Pisteillä 1–5, kuinka kokoontuminen sujui?
— Annan 4,5 pistettä innostuneille ryhmäläisille.
Jaa tämä artikkeli: