Mindfulness-tekniikka pohjautuu buddhalaisuuteen

Mindfulness-tekniikka pohjautuu buddhalaisuuteen

Leena Pennasta haastateltiin mindfulness-menetelmästä ("On vain tämä hetki", K&k 9.9.). Kyse on tietoisen läsnäolon harjoittamisesta, jonka päämääränä on stressin vähentäminen ja elämänlaadun lisääminen.

Menetelmä on yleistynyt psykiatristen potilaiden hoitamisessa. Myös monet teologit ja psykoterapeutit ovat omaksuneet tekniikan ja käyttävät sitä työssään.

"Mindfulness on houkutteleva elämäntapa" -koosteessa annettiin ymmärtää, että tekniikka ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon. Todellisuus on kuitenkin jotakin muuta. Suomessakin ihmisten olisi hyvä olla tietoisia siitä, mihin mindfulness alunperin pohjautuu, muuten toiminta on mielestäni epäeettistä. Kyseessä on yksi buddhalaisuuden valaistumisen asteista.

Lopullinen tavoite on "buddhalaisuuden saavuttaminen", jossa se on seitsemäs askel nirvanan saavuttamiseen. Buddhalaisuudessa ei puhuta mindfulnessin yhteydessä mistään stressin poistosta, vaan se tähtää samadhiin eli kahdeksanteen ja viimeiseen askeleeseen. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua hoitoa, jossa "piilotajuisena tavoitteena" on saavuttaa buddhalaisuus.

Tieteelliseen menetelmään ei ole hyvä sekoittaa uskonnollisia funktioita. Eikä menetelmästä tee neutraalia se, että ikään kuin päätetään, että se on neutraalia, ja työnnetään syrjään sen juuret ja alkuperäiset tavoitteet.

Suomessa on tarjolla monia eri stressin poistoon liittyviä menetelmiä, jotka eivät ole sidoksissa itämaisten uskontojen traditioihin. Jokaisen on hyvä puntaroida, minkälaiseen rentoutumiseen haluaa itse sitoutua.

Mika Rotola-Pukkila
kristitty

Uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen vastaa: Mika Rotola-Pukkila on aivan oikeassa siinä, että mindfulness-menetelmän yhdet juuret ovat buddhalaisuudessa. Mindfulness buddhalaisen polun termeinä on palin kielellä samma-sati ja sanskriitiksi samyak-smlti, ja sellaisena se on yksi buddhalaisen pelastustien, kahdeksankertaisen tien asteista. Sanalla tarkoitetaan tyyntä ja valpasta tietoisuutta ruumiin toiminnoista, tunteista, tietoisuuden sisällöistä ja tietoisuutta siitä, että on tietoinen.

Rotola-Pukkila on oikeassa myös siinä, että mindfulness-tekniikan buddhalaisista kytkennöistä kannattaa ja tulee olla sekä avoin että tietoinen.

Samalla on hyvä muistaa, että valpas ja levollinen läsnäolo voidaan terapia- ja harjoitustarkoituksessa erottaa uskonnollisesta taustastaan erilliseksi harjoitusmuodoksi.

Ja vielä: valppaan läsnäolon harjoitus on yksi luotu inhimillinen mahdollisuus. "Kaikki minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan", luemme ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle. Kristilliseksi valpas tietoisuus tulee, kun sitä sovelletaan kristittynä. Uskotaan, että on olemassa toisia persoonia: iankaikkinen Jumala ja lähimmäisiä, joita tulee rakastaa, ja että valpas tietoisuus ei ole askel pelastustiellä, vaan pyrkimystä tulla tietoiseksi siitä, mitä itsen sisällä tapahtuu. Sellainen harjoitus saattaa antaa aineistoa vaikkapa synnintunnustukseen.

Jaa tämä artikkeli: