null Minun Egyptini

Elämä jatkuu. Pienelle järjestettävän subua-juhlan juuret ulottuvat faaroiden aikaan asti. Kuva: Päivi Arvonen

Elämä jatkuu. Pienelle järjestettävän subua-juhlan juuret ulottuvat faaroiden aikaan asti. Kuva: Päivi Arvonen

Minun Egyptini

Toimittaja Päivi Arvosen kotikaupunki on nykyisin 20-miljoonainen Kairo. Sieltä saa hyviä kuvia.

Kun Kairossa muslimien ramadan-paastokuukauden päivä kääntyy iltaan, köyhät kansoittavat katujen tilapäiset ravintolat. Niissä heille tarjotaan ilmaiseksi paaston katkaiseva iftar-ateria, jonka kustantavat kaupungin varakkaat suvut ja liikemiehet. Paastokuukauden aikana suoritetun uskonnollisen teon uskotaan tuovan tekijälleen tavallistakin suuremman siunauksen.

Kuva iftar-ateriasta on yksi niistä näkymistä, jotka löytää Päivi Arvosen Egyptin arkea ja juhlaa käsittelevästä valokuvanäyttelystä Kulttuurikeskus Caisassa. Arvonen haluaa näyttää perinteisiä turistinähtävyyksiä vaihtelevampia kuvia tämän 80-miljoonaisen kansan elämästä.

Koska Arvonen on nainen ja osaa arabiaa, aukesivat ovet myös naisten maailmaan.

– Länsimainen nainen voi elää Kairossa ”normaalia” elämää, kunhan varautuu sanalliseen seksuaaliseen häirintään. Vaikka kuinka kulkisi ympärilleen vilkuilematta ja säällisesti puettuna, kaduilla huudetaan perään ”very beautifulia”. Se on tavallista, vaikka egyptiläisittäin äärimmäisen sopimatonta ja huonoa käytöstä.

– Egyptiläiset suhtautuvat kuvattavana oloon myönteisesti, mitä nyt välillä joku ohikulkija katsoo asiakseen ryhtyä kieltämään sitä, vaikkei asia hänelle mitenkään kuulu.

Päivi Arvonen on asunut Egyptissä keväästä 2004 lähtien ja viihtyy, sillä Egypti on kiehtova kokonaisuus Afrikkaa, Lähi-itää ja arabimaailmaa, ja sitäkin aivan omalla tavallaan.

Rikkaiden ja köyhien välisen kuilun suuruus on saanut hänet mukaan Kairon katulapsia auttavaan kehitysyhteistyöhankkeeseen. Kairossa on kansainvälisen tason loistohotelleja, ostoskeskuksia ja teknologiayrityksiä, mutta jopa 40 prosenttia maan väestöstä sinnittelee köyhyysrajalla (alle 2 USD:lla päivässä) tai sen alapuolella. Katulapsilla ei ole mitään.

– Egyptissä syntyperä ja sukutausta määräävät tulevaisuuden. ”Torpan poika” ei täällä pääse presidentiksi, sanoo Arvonen.

Poikkeustilalaki on ollut voimassa jo neljännesvuosisadan ja tehnyt yhteiskunnasta arvaamattoman tavalliselle kansalaiselle. Poliisi ja valtion turvallisuusviranomaiset voivat pidättää kenet hyvänsä koska tahansa ja syyttää häntä valtion turvallisuuden vaarantamisesta. Vankiloissa on virunut ihmisiä yli 10 vuotta ilman oikeudenkäyntiä. Poliisiasemilla ja vankiloissa ihmisiä kidutetaan.

– Varallisuus on ainoa asia, joka tuo egyptiläiselle jonkin verran turvallisuutta ja liikkumavapautta.

Sosiaalinen turvaverkko on perheessä ja suvussa, joiden tahtoa vastaan toimiminen johtaa yleensä yhteisön ulkopuolelle sulkemiseen. Näin käy herkästi esimerkiksi silloin, kun nuori haluaa solmia avioliiton, jota suku ei hyväksy. Kodeissa sukupuolten työnjako on perinteinen: nainen huolehtii kodista, lapsista ja miehestä, ja mies takaa perheen toimeentulon.

Arvosen mukaan uskonnon merkitys on kasvanut viimeisten vuosien aikana ja kasvaa koko ajan. Se näkyy naisten pukeutumisessa: ilman muslimiasua ja/tai huivia näkee kaupungilla vain kristityn vähemmistön tai pienen varakkaan yläluokan naisia. Kauppojen ja toimistojen koristelusta näkee heti, onko kyseessä kristittyjen vai muslimien tila.

Uskonnon merkitys näkyy myös siinä, että vaikka islam ei niin vaadi, jopa alle kouluikäiset lapset paastoavat ramadanin aikana, samoin diabeetikot ja muut, joille paasto aiheuttaa terveydellistä haittaa, uhkaa tai vaaraa.

Näyttelyn kuvissa Päivi Arvonen kertoo nimenomaan omasta Egyptistään. Siihen kuuluu rikkaus ja köyhyys, arkinen työnteko ja elämän pienet ilot.

Yksi näyttelyn kuvista on seitsemän päivän ikäiselle lapselle järjestettävästä subua-juhlasta, jossa lapsi otetaan perheen ja yhteisön jäseneksi.
– Juhlan juuret ulottuvat faaraoiden aikaan saakka. Nykypäivän Egyptissä sitä viettävät niin kristityt kuin muslimitkin.

Näyttelyyn kannattaa varata aikaa, sillä oheisluettavaa on paljon.

Arkea ja juhlaa Egyptissä Kulttuurikeskus Caisan Galleriassa, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14. Avoinna 28.10.–19.11. klo 10–18. Vapaa pääsy.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.