Minun piti käydä pohjalla
Kirjoitin mielipidesivulle viime toukokuussa raitistumisestani ja luottamuksen palautumisesta lapsiini (K&k 3.5.). Olen nyt ollut seitsemän kuukautta raittiina ja saanut asiani kuntoon. Pidän tällaista muutosta ihmeenä, koska monen mielestä olin jo ”toivoton tapaus”. Hoitolaitoksessa sanottiin, että ”kaikki asiat selviävät, kun raitistuu”. Ajattelin sen olevan vain hyvää tarkoittavaa kannustusta. Olin väärässä, kuten niin monessa asiassa aina, kun käytin päihteitä.
Kerroin edellisessä kirjoituksessani, että elämäni rakkaus jätti minut vajaa vuosi sitten juomisen takia. Ihme on tapahtunut: tapasimme, ja hän näki minut aivan eri silmin. Hän näki raittiin, henkisesti rauhoittuneen ja tasapainoisen Karin, jolla ei enää ole kiire pois. Ei ole kiire kapakkaan, ei ole enää tekosyitä, ei valheita. Nyt on luottamus.
Anteeksianto on ehkä hienoimpia asioita mitä ihminen voi toiselle antaa. Arvostan erittäin korkealle rakkaani anteeksiantoa. Se antaa tavattoman vahvan pohjan kunnioitukselle, pysyvälle ja kaiken kestävälle rakkaudelle, joka on voimakkain kaikista.
Olen erittäin onnekas, vaikka niin moni ei usko. En olisi raitistunut koskaan, jos minun elämäni ei olisi saanut täydellistä pohjakosketusta. Kuoleman portti oli hyvin lähellä. Minun piti päästä sen portin lähelle, jotta sain ”herätyksen”. Portin ovi oli minulle kuitenkin vielä kiinni, kun siihen nojasin. Minulle oli tarkoitus olla vielä elämässä läsnä, olla rakastava, rakastettu ja antaa omalle elämälle tarkoitus.
Tästä on hyvä jatkaa elämää. Olen kiitollinen siitä, että olen nähnyt elämässäni onnellisen ajan sekä ajan, jolloin olin täysin poissa pelistä. Tajuan vasta nyt tämän. Se oli minulle palkinto. Minun, ehkä vaikeanakin ihmisenä, oli käytävä läpi erittäin pitkä ja vaikea polku, jotta osasin monesta risteyksestä ”kotiin”.
Minulla on nyt pitkästä aikaa erittäin hyvät suhteet lapsiini, olen läsnä aina, vaikkakaan emme asu yhdessä. Olen saanut rakkaan naiseni takaisin, olemme yhä kuin vastarakastuneita. Mitään muuta en elämääni enää kaipaa, se hellii minua ja samalla minun läheisiä ihmisiä.
Kari
Jaa tämä artikkeli: