Renessanssiajan mestari. Risto Nordelliin teki Roomassa vaikutuksen muun muassa Raffaellon teos Kristuksen ristiltä laskeminen. Kuva: Risto Nordell
Minun Roomani on taiteen Rooma
Toimittaja Risto Nordell vietti ikimuistettavan marraskuun ikuisessa kaupungissa.
Bussi 115 huokailee ja rämisee ylös Rooman Gianicolo-kukkulalle. Auringonlasku purppuroi alhaalla levittyvän pyhän kaupungin. Siinä se lepää jalkojeni juuressa, liki 3 000 vuotta länsimaista kulttuuria, sotia, ihmisen arkea ja juhlaa.
Kuukauden ajan Rooma vyöryy ylitseni: antiikki, renessanssi, barokki – unohtamatta Frascatin helmeilevää valkoviiniä, mintulla maustettuja artisokkia tai autuaallisen mureaa coda al vaccinaraa, häränhäntämuhennosta.
Siinä se lepää jalkojeni juuressa, liki 3 000 vuotta länsimaista kulttuuria, sotia, ihmisen arkea ja juhlaa."
Olen sielunmaisemaltani Saaristomeren ikikallioiden mies: esi-isieni maille, Västanfjärdin rannoille, henkisesti sidottu. Västanfjärdissä on kaksi kirkkoa, Roomassa niitä on enemmän kuin vuodessa päiviä. Kontrasti on viiltävä kuin Juditin miekka, joka Caravaggion maalauksessa sivaltaa Holoferneen pään.
Minun Roomani on taiteen Rooma. Klassisen musiikin konsertit ovat tasokkaita, mutta jäävät pohjoisempien koordinaattien vavahduttavista elämyksistä. Sen sijaan maalaustaide, kuvanveisto ja arkkitehtuuri ovat parasta, mitä Eurooppa voi tarjota. Ahnehdin niitä päivästä päivään, viikosta viikkoon.
Rooman gallerioissa ja museoissa antaudun Giotton renessanssia ennustaville maalauksille, Fra Angelicon uskonnolliselle lempeydelle, Venetsian koulukunnan väri-ilottelulle ja Michelangelon mykistäville freskoille. Renessanssin Rooma on kirkas ja ilmava kuin Palestrinan messu. Puhdistettua vettä kumpikin.
Barokki on myös läsnä kaikkialla. Sen runsaus pursuaa piazzoilla, suihkulähteillä ja palatsien arkkitehtuurissa. Berninin patsaitten voima, liike ja dramaattisuus hiljentävät. Muistan mestarin sanat: "Hotkin marmoria nuoruudesta alkaen enkä koskaan iskenyt väärin."
Kun kosketan Pietarin kirkossa Arnolfo di Cambion Pyhän Pietarin patsaan marmorista jalkaa – miljoonien pyhiinvaeltajien kosketuksen tasaiseksi hiomaa marmoria – ajattelen yllättäen Västanfjärdin meren hiomia silokallioita. Ikuisia molemmat.
Jaa tämä artikkeli: