Mitä enää uskaltaa syödä?

Kukin valitsee dieettinsä itse ja vastaa sen seurauksista.

• 22.10.2012 13:45

Teksti Marja Kuparinen

Karppaus eli hiilihydraattien välttäminen tai rajoittaminen ruuassa voi tarkoittaa lähes kaikkien viljojen, papujen ja hedelmienkin välttämistä tai sitten vain valkoisten höttöhiilareiden vähentämistä ja täysjyväviljan käyttöä.

Ruotsalaisen ravitsemustieteilijä Fredrik Paúlunin Karppaa viisaasti puhuu laadukkaan ja monipuolisen ravinnon puolesta. Juureksia ja papuja käytetään paljon ja hedelmille ja marjoille jää tilaa. Laatukarppauksessa hyvät öljyt ja pähkinät ovat kunniassa. Rasvakarppauksen intoa tyydyttyneisiin rasvoihin Paulún kritisoi voimakkaasti.

Kirjassa on paljon hyviä smoot-hie-ohjeita ja mutkattomia ruokia. Alun ravintoluento on napakka ja selkeä.

KIRJA Ne, jotka eivät voi keliakiansa tähden koskea tavalliseen leipään ja pullaan, ilahtuvat Elisabeth Ekstrand Hemmingssonin kirjasta Gluteenittomat suosikit . Kirjoittaja – itsekin keliaakikko – on paneutunut erityisesti gluteenittomiin sämpylöihin, leipiin, piirakoihin ja lettuihin. Reseptivalikoima innostaa myös niitä, joiden tuttavapiirissä on keliakiaa sairastavia.

Keliaakikolle ei todellakaan tarvitse enää tarjota riisikakkuja. Psylliumin käyttö taikinan sitkon tuojana selviää. Erityisen mielenkiintoisia olivat kirjan mehevät hedelmäleivät. Vohveleitakin voi paistaa ja pakastaa vaikka vierasvaraksi.

KIRJA Ravintoterapeutti Sinikka Pakeman antaa perustietoa ravinnosta uusitussa kirjassaan Terveellisen ravinnon aakkoset . Matka alkaa selvityksellä ihmisen ruuansulatuksesta ja sen häiriöistä. Ruoka-aineet tutkitaan, samoin joidenkin sairauksien vaatimat ruokavaliot. Lukijaa ei hemmotella muutamaa piirroskuvaa runsaammilla kuvilla.

Rasvakeskusteluun Pakeman puuttuu suosittamalla kohtuudella voita ja runsaammin kylmäpuristettuja öljyjä. Palmuöljystä varoitetaan.

Terveelliselle lautaselle hän kasaisi 15 prosenttia täysjyväviljatuotteita.

Olet mitä syöt, juot ja ajattelet, on vanha ja myös Pakemanin kannattama ajatus. Kirjassa olevat keskivertoihmisen ravinnon kymmenen käskyä ovat järkeenkäypiä ja helppoja noudattaa, kunhan hiukan näkee vaivaa ajatella.

Hyvän elämän perustaksi Pakeman asettaa liikunnan, painonhallinnan, unen ja säännöllisen ateriarytmin.

KIRJA Katarina Wikholmin ja Pauline Demetriadeksen kirja Karppaa kasviksilla vetää ruokavalion jo äärirajoille. Heidän valintansa on jättää ruuasta pois viljojen lisäksi myös kala, liha ja kana, kasvissyöjiä kun ovat.

Jäljelle jäävät kasvikset, vihreät pavut, avokado, maitotuotteet, munat ja rasvat. Palkokasveihinkin suhtaudutaan varauksellisesti, sillä proteiinin lisäksi pavuissa on liikaa hiilihydraatteja. Harvoin käytettäväksi lisukeruuaksi lasketaan muun muassa porkkana, punajuuri ja palsternakka, pähkinät, marjat ja hedelmät.

Hohhoijaa – ja silti pitää saada muffinsseja ja lettuja. Edelliset ovat kirjassa munasta ja raejuustosta paistettuja kakkuja, jälkimmäiset itse asiassa munista, voista ja puolesta desistä pähkinäjauhoa koostettuja munakkaita.

Mahtaa näillä lähtökohdilla elävän sosiaalinen elämä vaikeutua, kun jopa salaattiin tulevista granaattiomenan siemenistä varoitetaan.

Hyvääkin kirjasta löytyy, muun muassa mainion tuntuinen hummus vihreistä herneistä. Mutta moni resepti arveluttaa. Tyydyttyneen rasvan määrä päivässä nousee pilviin, jos neljän hengen vaniljakreemiin pannaan 150 grammaa voita ja kolmen hengen avokadojäätelöön upotetaan 3 desiä kuohukermaa.

KIRJA Heidi Kuusisto pitää blogia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja tietoisuudesta. Kirjassaan Uusi päivä hän johdattaa lukijaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Kuusisto kavahtaa kotimaisia viljoja, koska ne sisältävät gluteenia, joka on ”pohjimmiltaan liima-aine ja haittaa ravinteiden imeytymistä ja aiheuttaa kehossa tulehdustiloja”. Melkoinen väite. Luomuruisleipä sentään saa armon.

Proteiineissa niin kuin muissakin ruoka-aineissa Kuusisto korostaa laatua, käsittelemättömyyttä ja lisäaineettomuutta. Koska hän kannattaa kypsentämätöntä ruokaa, kirjassa on kiinnostavia ilman uunia syntyviä kakkuja.

Miellyttävää Uudessa päivässä on sen tietoisuutta, mietiskelyä ja itsensä kuuntelemista suosiva ote. Ihminen on todella muuta kuin mielitekonsa.

Fredrik Paulún: Karppaa viisaasti. Suomentanut Riitta Bergroth.
Otava 2012. 128 s., 32 e.

Elisabeth Ekstrand Hemmingsson: Gluteenittomat suosikit. Suomentanut Laura Beck. Mäkelä 2012. 64 s., 23,20 e.

Sinikka Pakeman: Terveellisen ravinnon aakkoset. Gummerus 2012.
272 s., 23,90 e.

Katarina Wikholm & Pauline Demetriades: Karppaa kasviksilla. Suomentanut Sara Welling-Hirvonen. Readme.fi 2012, 159 s., 23,90 e.

Heidi Kuusisto: Uusi päivä. Matka kokonaisvaltaiseen muutokseen luonnollisen ravinnon avulla.
Basam Books 2012. 233 s., 22,30 e.