Elina Vuolan mielestä myös luterilaiset voivat halutessaan ottaa Marian mukaan elämäänsä. Kuva: Sirpa Päivinen

Mitä kuuluu, Maria?

Ensi sunnuntaina vietetään Marian ilmestyspäivää.

• 12.11.2009 11:49

Miksi Maria on heille niin tärkeä? Ja olemmeko me jääneet jostain paitsi?

Marian ilmestyspäivää vietetään sen muistoksi, että Luukkaan evankeliumin mukaan enkeli ilmestyi nuorelle Maria-tytölle ja sanoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.” Hetken hämmästeltyään Maria vastasi: ”Minä olen Herran palvelija. Tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanoit.”

Raamatun perusteella tiedetään, että Maria synnytti ja kasvatti poikansa ja eli Joosefin vaimona. Hän oli läsnä Jeesuksen viimeisissä vaiheissa ja toimi alkukirkossa. Paljon enempää Mariasta ei tiedetäkään.

Silti esimerkiksi katolisen kirkon opetuksessa Mariasta sanotaan yhtä ja toista muutakin. Hän on Jumalan äiti, taivaan kuningatar, ikuinen neitsyt ja itsekin neitseellisesti siinnyt, ja hänet on ainoana ihmisenä otettu taivaaseen sieluineen ruumiineen. Käsitykset Mariasta Jumalan äitinä ja ikuisena neitsyenä ovat myös luterilaisen kirkon opetusta.  

– Teologisesta näkökulmasta Maria oli tärkeä pala siinä palapelissä, jossa varhainen kirkko muotoili oppiaan monien kiistojen kautta. Yksi näistä oli kysymys Jeesuksen ihmisyydestä. Se varmennettiin Marian, ihmisäidistä syntymisen avulla. Uskonnonhistoriallisesti yleinen käsitys on, että Maria muodostaa linkin Välimeren alueen esikristillisiin jumalattariin, kertoo professori Elina Vuola.

Vuola on teologian tohtori, joka on tutkimustyössään perehtynyt muun muassa vapautuksen teologiaan ja feministiteologiaan. Häneltä ilmestyy ensi vuoden vaihteessa teos Jumalainen nainen – Neitsyt Mariaa etsimässä (Otava).

Oppien muotoutumisen aikoihin kehittyi myös luostarilaitos. Sen ihanteiksi nousivat askeesi ja selibaatti. Ikuinen neitsyt oli sopiva ja tarpeellinen hahmo tällaisen elämäntavan esikuvaksi.

Maria naisten rinnalla kulkijana

Maria elää voimakkaasti myös katolisessa ja ortodoksisessa kansanhurskaudessa. Kansan Maria ei ole vain korkeuksissa asuva kuningatar, vaan myös rinnalla kulkija, joka on omissa nahoissaan tuntenut äitiyden ilon ja tuskan.

Kirkonmiehet ovat pohtineet Marian neitsyyttä ja päätyneet julistamaan, että hän oli neitsyt sekä ennen Jeesuksen syntymää että jälkeen ja vieläpä synnytyksen aikanakin. Naisille tämä saattaa näyttäytyä omituisena.  

– Katolisessa kansanperinteessä Maria on ollut äitiyden peili, lohduttaja ja ymmärtäjä. Kansannaisten Maria ei ole välttämättä epäseksuaalinen hahmo. Naiset samastuvat Mariaan, koska hänen äitiytensä on kuten kenen tahansa naisen äitiyttä, toteaa Elina Vuola, joka on tutkinut naisten Maria-kuvaa Latinalaisessa Amerikassa.

Koulutetusta, omasta elämästään ja seksuaalisuudestaan itse päättävästä länsimaisesta naisesta tuntuu vaikealta käsittää ja hyväksyä neitsyyden korostamista. Samanaikainen neitsyys ja äitiys on naiseuden ihanteena mahdoton toteuttaa.

– Marian fysiologisen neitsyyden pohdinta on loppujen lopuksi aika yhdentekevää, myös uskonnollisesti. Tosin juuri Marian neitsyydessä näkyy yhteys vanhoihin jumalattariin, jotka niin ikään olivat usein sekä neitsyitä että äitejä. Jotkut nykytutkijat ovat tulkinneet neitsyyden myös symbolisena itsenäisyytenä, kokonaisvaltaisena koskemattomuutena, antautumattomuutena alistaviin suhteisiin.

Miesten ja naisten Maria on erilainen

Kirkon ylätason ja kansan Marian erilaisuutta selittää osaltaan se, että joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta naiset ovat alkaneet saada teologista koulutusta vasta 1900-luvun myöhemmällä puoliskolla. Oppien muotoilu on inhimillistä toimintaa. Monet teologiset käsitykset nousevat yksipuolisesti miesten elämänpiirin kokemuksista – usein vielä miesten, joiden arkeen ei naisia ja lapsia ole juuri kuulunut.

– Monien Keski-Amerikassa haastattelemieni katolisten naisten mielissä elää kuva jonkinlaisesta jumalallisesta ydinperheestä, jossa on isä, äiti ja poika. Vaikka pelastus ymmärretään tapahtuvaksi Pojan kautta, naisten on helpompi lähestyä Mariaa. Jumalan puheille mennään ikään kuin kyökin kautta, Elina Vuola kertoo.

Tämä on heijastusta siitä, miten nämä naiset hoitavat asioita arjessaan muutenkin. Eivät he noin vain uskaltaisi lähestyä maan mahtavia herrojakaan.

Kuva Mariasta on myös vaikuttanut naisten käsitykseen omasta paikastaan maailmassa. Maria-keskeisissä kirkoissa naispappeutta ei saisi ottaa edes puheeksi.

Ranskalainen filosofi ja kulttuuriteoreetikko Luce Irigaray on pohtinut sitä, että ihminen tarvitsee ihmisyytensä syvimmäksi hahmottamiseksi kuvaa Jumalasta. Irigarayn mukaan on siis ymmärrettävää, että miesten hahmottama peili on maskuliininen. Koska kulttuuri ja uskonto ovat olleet miesten toiminta-aluetta, naisten ihmisyyden pohtiminen suhteessa Jumalaan on jäänyt vähälle.  

Marian luterilaiset orpolapset

Jäämmekö me luterilaiset jotakin vaille, jos Maria ei ole mukana hartauselämässämme?
– Kun Maria-hurskauden sävyttämissä maissa kertoo ihmisille, että meillä ei ole Mariaa, saa helposti osakseen sääliä: tehän olette sitten ihan orpoja!

– Nykynaisen kannalta voisi kysyä, kumpi on parempi: sekö, että naisella ei protestanttiseen tapaan ole mitään naispuolista hengellistä peiliä, vai se, että sellainen on, mutta katoliseen tapaan aika vieraantuneena naisen arjesta ja ruumiillisuudesta? Luterilainen tavallisen elämän korostaminen tekee naisestakin ehkä vähemmän ihannoidun olennon. Se jättää kuitenkin vastaamatta Irigarayn esittämään kysymykseen jumaluuden ja naiseuden suhteesta, Elina Vuola pohtii.

Luterilaiseen oppiin ja perinteeseen kuuluu kuitenkin aineksia kirkkojen yhteisestä Maria-teologiasta. Luther ei poistanut Mariaa, vaikka kritisoikin katolisen kirkon Maria-kultin epäraamatullisuutta.

– Jos jollakulla luterilaisella on halua tutustua Mariaan ja ottaa hänet mukaan hurskauselämäänsä, en näe mitään syytä, miksi näin ei voisi tehdä.

Elina Vuola kertoo antaneensa omalle tyttärelleen rippilahjaksi ortodoksisen Hellyyden Jumalanäiti -ikonin, jossa Maria pitelee pientä Jeesusta sylissään.
– Minulle se on kuva äidinrakkaudesta.

Salla Korpela

Marian sana

Kuten suurin osa naisista
minutkin
on tehty näkymättömäksi

väärillä ja kauniilla
väitteillä:
olen Taivaan kuningatar

Naisen ruumiini on kätketty
kultakankaisiin
ja kalliisiin kirjailuihin.

Päätäni särkee
väärän vallan valtikat
typerillä koristeilla,
kalliista kivistä
ja kultaisista kuvitelmista tehdyt,
ne pyrkivät peittämään ajatukseni.

Minut on määritelty neitsyeksi
koska voidakseen
olla armolla täytetty
ei voi kaatua likaan
kuten useimmat naiset kaatuvat.

(…)

Pyhässä taiteessa,
maalauksissa ja veistoksissa
tämä vaatimaton ja köyhä nainen
on muuttunut
palatsien asukkaaksi
alttarien koristeeksi
rikkaiden taivaan asukiksi.

Leijun ilmassa
ilman jalkoja
jotka polkisivat maata,
ilman käsiä
jotka tekisivät työtä,
ilman suuta
joka sanoisi.

(…)

Eilen ja tänään
meitä naisia onnitellaan
vain yhdestä asiasta:
että olemme äitejä.

Meitä pidetään kohtuina
ja aivoina ilman ajatuksen kipinää.

Olemme vain
sydän,
tunteellisuuden vesiputous.

Typerää.

Jos minulle annetaan arvo
se on Jeesuksen synnyttäminen,
elämän tekeminen mahdolliseksi
kiitos maitoni
minun hoivani
ja Joosefin.

(…)

Olen luova osa
uudistunutta ja pysyvää
pelastusta.
Kun kasvi kasvaa
kun eläin syntyy
kun kuu nousee
kun tähdet syttyvät
ja on joku niitä miettii,
kun leipä jaetaan
ja viini juodaan
ja kahvi,
jaetaan leipä ja kala
rakkauden ja jumalallisen voiman
merkin alla.

Jokaisessa oikeassa Jumalan ihmeessä
olen läsnä
armahtavana

En ole se joka parantaa,
en ole lääkäri,
en tuo sadetta,
en järjestä avioliittoja,
en ole noita.

(…)

Kaaoksen
Katoaminen
uskon voimalla,

uskon
joka inhimillistää ja antaa arvon,
on ihme,
ystävyyden ja solidaarisuuden synnyttäjä.

Kutsun elämään,
tekemään työtä
ihmeessä,
kunnes saapuu uusi maa ja uusi taivas.
Minut revittiin pois Raamatusta
ja poikani elämästä
ja kansani elämästä,
siksi ilmestyn
ilmoitan itseni
keskustelen
niiden kanssa
jotka rakastavat minua.

Minusta on tehty
monta kuvaa,
on luotu
monta neitsyttä.
Olen ne kaikki.
Olen naisen sana
tehty Jumalan viestistä
ja Viisaudesta

(…)

Ana Ligia Rovera, Costa Rica
Suomentanut: Elina Vuola