Mitä rukous hyödyttää?

Jumalalta voi pyytää mitä tahansa: lottovoittoa, rohkeutta, syövän para-nemista tai kärsivällisyyttä. Tärkeintä on, että rukoillessaan ihminen on rehellinen.

• 14.01.2013 14:44

Teksti Juhani Huttunen
Auta raha-asioissa ja anna sopua ja rakkautta.” ”Pyydän esirukousta pienen tyttäreni johdosta, jolla on 40,5 astetta kuumetta. Tätä ennen kolme korvatulehdusta ollut.” ”Ota pois halu juoda alkoholia – kokonaan.” ”Anna voimaa olla rehellinen ja reilu.”

Helsingin seurakuntien uudella esirukouskanavalla itkumuuri.fi kuka tahansa voi kirjoittaa anonyyminä esirukouspyynnön. Haluttaessa rukous välitetään kirjoittajan osoittamaan seurakuntaan, jolloin rukous voidaan lukea esimerkiksi messussa tai muussa tilaisuudessa ääneen. Rukouksen voi myös julkaista Itkumuuri.fi -sivulla.

– Sivusto avattiin viime vuoden elokuussa, mutta sitä ennen vastaava esirukouspalvelu oli Helsingin seurakuntien uskotoivorakkaus.fi -sivulla, kertoo Helsingin seurakuntien verkkopappi Markus Kartano .

– Tähän mennessä Itkumuuriin on tullut noin 1 170 rukouspyyntöä. Näistä netissä julkaistavaksi on pyydetty reilut 500 rukousta.

Esirukouspyyntöjä voi edelleen jättää perinteiseen tapaan kirkkojen eteisissä oleviin rukouspyyntölaatikoihin.

– Netin kautta rukouspyynnön voi kuitenkin lähettää mistä tahansa. Sivusto toimii myös älypuhelimissa, Kartano sanoo.

Rukoilemisen mielekkyys voi herättää epäilyä. Tehoaako rukous? Joku voi myös arkailla oman rukouksensa tasokkuuden kanssa. Isossa katekismuksessaan Martti Lutherkin sivaltelee mehukkaasti: ”On kyllä eittämätön totuus, etteivät ne pälpätykset ja hoilaamiset, joita tähän mennessä on kirkoissa ja muualla rukouksina esitetty, ole mitään rukouksia olleet.”

Luther sohi keskiajan katolilaisia pappeja. Mutta mikä on hyvää ja laadukasta rukoilua? Kirkon jumalanpalveluselämästä ja spiritualiteetista vastaava työalasihteeri, pastori Terhi Paananen ei arvottaisi rukouksia hyviin ja huonoihin.

– Ihminen voi rukoilla myös kömpelösti. Hän voi pyytää, että lapsi pääsee kokeista läpi. Eikä se ole arvottomampi kuin rukous, jossa meditoidaan ilman sanoja. Ihmiset rukoilevat eri tavoin.

Itse asiassa Jumalalta voi pyytää ihan mitä tahansa – myös sellaista, mistä varmasti tietää, ettei se toteudu.

– Mutta samalla avaat ovet sellaiselle, mistä et tiedä, mitä siitä seuraa, Paananen sanoo.

Tärkeintä Paanasen mielestä onkin, että rukous on rehellinen. Ihminen kertoo rukoillessaan enemmän itsestään kuin Jumalasta.

– Rukous ei ole loitsu, jossa taiot jonkin asian tapahtumaan.

Paanasen mukaan Jumala ei edes tarvitse rukouksiamme: kaikkitietävä Jumalahan tuntee ihmisen tarpeet ennen kuin tämä edes ymmärtää pyytää mitään.

– Sitä vastoin me ihmiset itse tarvitsemme rukousta, jotta tulemme tietoisiksi tarpeistamme. Jo pelkällä tietoiseksi tulemisella on parantava vaikutus, Paananen sanoo.

Tästä on helppo päästä esirukouksen merkitykseen: kun yksilö omassa rukouksessaan tulee tietoiseksi omista tarpeista, esirukouksessa tullaan tietoiseksi toisten tarpeista.

– Esirukous on sitä, että antaa toisen ihmisen hädän koskettaa ja tulla iholle. Siihen liittyy paljon rakkautta sitä kohtaan, jonka puolesta rukoilee.