Nukkekodissa voi rakentaa sisustusta ja tunnelmaa loputtomiin. Oikeassa kodissa pitää elääkin. Kuva: Esko Jämsä
Mitä teen, kun sisustan?
Pasilan messukeskuksessa alkavat torstaina viikonlopun mittaiset sisustusmessut.
Habitaressa voi ihmetellä uusia tapetteja, huonekaluja ja muita sisustusratkaisuja. Myös erikseen ekologisin periaattein suunniteltuja huonekaluja on esillä. – Eivätkö kaikki muuten olekaan kestämään tarkoitettuja?
Ennen kuin lähden altistamaan itseäni sisustusunelmille, on hyvä pysähtyä miettimään, mitä oikein teen, kun sisustan kotiani. Kenen unelmia täytän? Pistänkö rahaa sellaiseen, mihin minulla ei oikeastaan olisi varaa?
Koti on ihmisen intiimi piiri, mielen ulkoinen jatke. Sellaisena siihen pitää suhtautua. Kotiin ei yleensä tulla kutsumatta, ja jos vieras tunkeilija on käynyt, se tuntuu liki raiskaukselta. Koti ei ole neutraaleja neliöitä ja kalusteita samaan tapaan kuin hotellihuone.
Kodin pitää olla asukkaan näköinen ja antaa tilaa hänen elämiselleen ja hänen kokemilleen muutoksille. Kun elämässä syntyy uusi tilanne, se näkyy usein myös sisustuksessa. Värit muuntuvat mielen muuttuessa, vuodenaikakin vaikuttaa.
Toisen kodissa näkee ympärilleen katsomalla paljon – ihmisestä. On koteja, joissa alkaa ahdistaa, mutta jos asukas itse viihtyy, niin siitä vaan. Kodin pitäisi olla sellainen, jossa on tilaa kaikille sen asukkaille. Himosiivoaja ja rento sotkija voivat ajaa toisensa hulluuden partaalle, ja sisustamisen yksin ominut karkottaa kumppaninsa.
Jotain kertoo ihmisestä sekin, jos hän kutsuu vieraan ammattilaisen sisustamaan koko kotinsa.
On totta, että tavaraa tahtoo kertyä kodin hyllyihin ja kaappeihin. Siivottakoon, mutta muistettakoon samalla, että ne ovat eletyn elämän merkkejä, osa omaa historiaa. Siksikö sisustuslehtien puhdaslinjaisiksi puleeratut design-kodit tuntuvat niin kylmiltä ja autioilta? Niissä ei ole elämää, vaikka neliöitä olisi tarjolla tuhlaillen.
Vaikka parhaillaan mietin ankarasti keittiön uutta tapettia ja kaappien maalausurakkaa, en koskaan voisi kärrätä kodistani kaikkea kerralla ulos ja ostaa uutta tilalle. Siinähän menisi koko identiteetti. Ja mitä minä tekisin uudella huipputyylikkäällä lepotuolilla, jos käden ulottuvilla ei olisi tuttua teemukin laskupaikkaa lehtikasan päällä?
Silti: löytyisiköhän Habitaresta juuri se oikea sinivihreä tapetti…
Lisätietoa: http://www.finnexpo.fi/habitare/
Jaa tämä artikkeli: