Miten se kahvi keitettiinkään?
Liesi jää päälle ja ruoka palaa kattilaan, mustat ja valkoiset sukat lähtevät pyörimään iloisesti pyykkikoneessa. Joku saattaa kolhia autoja parkkihallissa, mutta niin voi ahtaissa, pylväiden täyttämissä tiloissa sattua kenelle tahansa. Aina ei ole helppo edes erottaa, johtuuko muistin pätkiminen muistisairaudesta, masennuksesta vai unettomuudesta.
Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistihoitaja Marja-Leena Keinänen toteaa, että muistisairauden ensimerkit tulkitaan usein väärin, sillä esimerkiksi parisuhteessa tekemättömät askareet siirtyvät vaivihkaa kumppanille.
– Jotkut selittelevät käyttäytymistään tyyliin ”enhän minä ole tätä ennenkään osannut” tai ”kaikkihan unohtelevat”. Tilanteita, joissa muistihäiriö voisi paljastua, vältellään.
Tavallista on sekin, että laskujen maksaminen unohtuu tai ne maksetaan moneen kertaan. Jääkaappi täyttyy vanhentuneesta ruoasta, jota muistiongelmainen pistää empimättä suuhunsa, kunnes ei ehkä enää muista syödä.
Helsingin kaupunki ostaa muistineuvolan palvelut Alzheimer-yhdistykseltä. Palvelut ovat helsinkiläisille ilmaisia ja niitä saa myös ruotsin, viron ja venäjän kielillä. Suurin osa muistineuvolan asiakkaista tulee terveyskeskuslääkärin lähetteellä, mutta ajan voi varata itsekin.
Töölön ja Kontulan palvelukeskuksissa toimii myös muistikahvila, jossa muistiasioista voi jutella kahvikupin äärellä.
Rappeuttavaa muistisairautta poteva ei useinkaan tiedosta, että jokin olisi pielessä. Muistin säröileminen on arka paikka. Naiset ovat avoimempia, miehet pelkäävät myös ajokortin menetystä ja saattavat jopa suuttua, jos joku huomauttaa muistiongelmista.
Keinänen toivoo, että omainen tulisi neuvolaan mukaan, sillä muistiongelmista kärsivä syöttää usein omaa todellisuuttaan.
– Hän voi kertoa, että kävi kaupassa eilen, vaikka ei olisi käynyt kahteen vuoteen. Lähimuisti pettää. Omainen voi huolehtia myös jatkotutkimuksiin hakeutumisesta.
Muistineuvolassa kartoitetaan alustavasti toimintakykyä häiritsevä, itseä tai läheisiä huolestuttava muistiongelma. Tarvittaessa tehdään muistitesti, joka sisältää kielellisiä ja loogisia päättelytehtäviä.
Samalla jutellaan, miten peseytyminen ja pukeutuminen sujuvat, pystyykö liikkumaan vai eikö liiku lainkaan.
– Muistisairaus ei tule salamana kirkkaalta taivaalta. Vaikka Alzheimerin tauti todettaisiinkin, taudinkulkua hidastavalla lääkityksellä ja hyvällä hoidolla ihminen voi saada monia hyviä vuosia, Keinänen lohduttaa.
Omaa muistiaan Keinänen hoitaa monin tavoin. Hän ahmii niin ammatti- kuin kaunokirjallisuuttakin, liikkuu paljon ja kutoo vauvansukkia Kannelmäen seurakunnan uusille jäsenille. Sukkien pitäisi olla vaaleita, mutta ”itsepäisenä” hän kutoo niihin hieman sinistä tai vihreää raitaa.
Keinänen toimii muistihoitajana Kampin palvelukeskuksen toimipisteessä osa-aikaisesti.
– Tulen tänne varmasti niin kauan, kunnes en enää muista, nainen vitsailee.
P.S. Asun Länsi-Helsingissä, mutta huhtikuussa muutamme mieheni kanssa Kalasatamaan.
Nautin lastenlapsistani, lukemisesta ja ulkoilusta, erityisesti hiihtoladut ovat olleet upeassa kunnossa.
Toivoisin, että terveyskeskuksissa olisi muistisairauksiin erikoistuneita ammattilaisia ja taitoa kohdata muistisairas ihminen. Kun väestö vanhenee, muistiammattilaisia tarvitaan yhä enemmän.
Marjo Hentunen
Jaa tämä artikkeli: