Hakavuoren kirkon pääsiäisyön nyyttäreille voi jokainen tuoda jotain makeaa tai suolaista herkkua. Kuva: Sirpa Päivinen
Monessa Helsingin kirkossa syödään pääsiäisenä yhdessä
– Pääsiäisyön nyyttärit ovat jakamisen ja kiitoksen ateria, sanoo kirkkoherra Marja Heltelä.
Vanha sanonta haikailee, että tulis joulu, niin sais yöllä syödä. Nyt saa syödä myös pääsiäisyönä.
Monissa kirkoissa pääsiäisen ilo otetaan vastaan yhteisen ruokapöydän ääressä. Hakavuoren kirkon nyyttäripöydässä on tarjolla pääsiäinen kaikilla herkuilla – niin monilla kuin osallistujat vain haluavat.
– Yhteiseen pöytään voi tuoda sitä herkkua, mitä itse haluaa pääsiäisenä syödä. Tuomisten ei tarvitse olla suuria. Kun kaikki tuovat jotakin, tarjottavaa kertyy uskomattoman paljon, Haagan seurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä sanoo.
Heltelän mielestä nyyttärit ovat mainio tapa koota yhteinen juhla-ateria. Ruokaa riittää varmasti jokaiselle. Jos osallistujia on kymmenen, tarjottavaa on kymmenelle. Jos mukaan tulee sata ihmistä, ruokaa riittää sadalle.
Viime vuonna, kun Hakavuoren pääsiäisnyyttärit järjestettiin ensimmäisen kerran, osallistujia oli 50. Joku toi suklaata, joku hedelmiä, toiset taas itse tehtyjä leivonnaisia. Tällä kertaa Heltelä aikoo leipoa pääsiäispöytään aurajuustocroissantteja.
– Nyyttäreissä jokainen saa olla emäntä tai isäntä ja samalla nauttia toisten vieraanvaraisuudesta.–
Pääsiäisyö alkaa Hakavuoren kirkossa messulla. Nyyttärieväät voi antaa eteisessä messuavustajille, jotka kattavat pöydän. Messun päätyttyä siirrytään seurakuntasaliin juhlapöydän ääreen.
– Messu on täynnä vaikuttavaa symboliikkaa. Pitkäperjantaina mustalla verhottu ja Jeesuksen haavoista muistuttavilla punaisilla ruusuilla koristettu alttari riisutaan ja puetaan valkoiseen, Marja Heltelä kertoo.
Ruoka on elämän edellytys, jota jokainen tarvitsee. Jos ruokaa ei jaa, sitä ei riitä kaikille. Pääsiäisyön nyyttärit ovat jakamisen ja kiitoksen ateria.
Samalla kirkkoon saapuu pääsiäisen valo. Pimeään ja hiljaiseen kirkkosaliin tuodaan pieni kynttilä, tuohus, jonka liekki jakautuu kiitosvirren aikana sydänlangasta toiseen, ihmiseltä toiselle.
– Pääsiäisyönä ollaan yhdessä ihmeen äärellä. Pääsiäinen kertoo, että kamalin asia, johon ihminen joutuu suostumaan, ei olekaan kaiken loppu, vaan kuoleman jälkeen alkaa uusi elämä.
Samassa pöydässä syöminen on Heltelän mielestä vahva osoitus yhteenkuuluvuudesta. Se on myös hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin.
– Ruoka on elämän edellytys, jota jokainen tarvitsee. Jos ruokaa ei jaa, sitä ei riitä kaikille. Pääsiäisyön nyyttärit ovat jakamisen ja kiitoksen ateria.
Pääsiäisyön ruokailuja kirkoissa
Lauantaina 26.3. useissa kirkoissa on tarjolla aterioita, nyyttäreitä ja yöpaloja. Kaikki ovat tervetulleita syömään yhdessä. Ruokailut ovat osa kirkon #samassapöydässä 2016 -tapahtumaa.
- Pääsiäisyön nyyttärit Hakavuoren kirkolla klo 23 alkavan messun jälkeen. Jokainen voi tuoda mieleistään syötävää, joka annetaan suntiolle kirkolle tullessa.
- Pääsiäisyön ateria klo 22 alkavan messun jälkeen Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Ateria on maksuton.
- Pääsiäisyön ateria klo 23 alkavan messun jälkeen Hyvän Paimenen kirkon Paimensalissa, Palosuontie 1. Hinta aikuisille 10 euroa ja alle 12-vuotiaille lapsille 5 euroa.
- Pääsiäisyön ateria klo 23 alkavan messun jälkeen Kallion kirkon Kappelisalissa, Itäinen Papinkatu 2. Vapaaehtoinen kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.
- Pääsiäisyön nyyttärit klo 23 alkavan messun jälkeen Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Voit tuoda yhteiseen pöytään pääsiäisruokia.
- Pääsiäisyön yöpala klo 23 alkavan messun jälkeen Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Vapaaehtoinen kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.
- Pääsiäisyön yöpala klo 23 alkavan messun jälkeen Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Hinta 5 euroa.
Kuolema on voitettu
Pääsiäinen on vanhin ja tärkein kristillinen juhla. Sitä on vietetty alkukirkon ajoista lähtien Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana.
Pääsiäistä edeltävällä hiljaisella viikolla muistellaan Jeesuksen tietä ristille ja kuolemaan. Varhain pääsiäisaamuna rakkaus voittaa kuoleman ja valo pimeyden.
– Pääsiäisen sanoma on Jumalan suuri rakkaudenosoitus. Jumala itse tuli maailmaan ja mursi kuoleman vallan ihmisten puolesta, että meillä olisi iankaikkinen elämä, Marja Heltelä sanoo.
Pääsiäisestä lähti liikkeelle ilosanoma, joka on kristillisen uskon ja kirkon olemassaolon perusta.
– Kristinuskon mullistava viesti on, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä. Ilosanoma koskee kaikkia.
Jaa tämä artikkeli: